Erika Vikman voitti 8. helmikuuta Tampereen Nokia-areenalla käydyn Uuden musiikin kilpailun kappaleellaan Ich komme (’Minä tulen’). Hän siis edustaa Suomea toukokuussa Sveitsin Baselissa järjestettävissä Euroviisuissa. Suomidiskoa ja rave-estetiikkaa sekä suomen, saksan ja englannin kieltä yhdistelevässä modernissa popkappaleessa on myös kaikuja menneistä ajoista.
Nykykuulijalle lovesta saattaa tulla mieleen lähinnä ’rakkaus’ englannin love-sanan ansiosta.
Erityisesti loveen lankeamiseen on kiinnitetty verkkokeskusteluissa huomiota. Mikä ihmeen lovi, vai love? Nykykuulijalle lovesta saattaa tulla mieleen lähinnä ’rakkaus’ englannin love-sanan ansiosta, mutta ilmauksen taustalla on vanhaa kansanuskoa ja mystiikkaa. Tarkastellaanpa, mitä Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) sanakirjat, kieliaineistot ja asiantuntijat osaavat kertoa lovesta ja vähän lankeamisestakin.
Aukko tuonpuoleiseen?
Nykyisessä yleiskielessä lovi tarkoittaa lähinnä ’uurretta, koloa tai syvennystä’. Kielitoimiston sanakirja tuntee kuitenkin myös erikoismerkityksen langeta loveen.
Langeta loveen samaaneista, noidista: joutua transsi-, hurmostilaan; laajemmin hurmaantua, hurmioitua.
Mutta mikä tämä lovi sitten oikein on? Vinkkiä varten haastateltiin Lotta Jalavaa, folkloristiikkaan perehtynyttä kotuslaista. Hän vastaa:
Kansanperinteessä lovi on myyttinen tila, jonkinlainen kulkureitti näkymättömään maailmaan tai tuonpuoleiseen. Loveen lankeamisesta on puhuttu kuvattaessa noitien, samaanien tai tietäjien matkoja toiseen maailmaan ja irtautumista ympäröivästä todellisuudesta transsinomaisen tilan kautta.
Karjalais-suomalaisessa loitsu- ja runoperinteessä tunnetaan myös luonnonnostatusloitsuja, joissa toistuu usein fraasi ”nouse luontoni lovesta”. Tässäkin kyse on tietäjän mahtivoiman sytyttämisestä, jota tarvitaan esimerkiksi tautien parantamisessa.
Myyttisen tilan merkityksessä esiintyvän lovi-sanan yhteyttä konkreettiseen loveen on pohdittu kielihistorian tutkimuksessa, mutta varmuutta yhteydestä ei ole. Raon merkityksessä lovi-sanalla on vastineet myös inkerissä (lovi) ja viron murteissa (lõvi). Sanontana loveen lankeaminen rajoittuu suomen kieleen.
Sanontana loveen lankeaminen rajoittuu suomen kieleen.
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan ilmauksen langeta loveen alkuperä on epäselvä. On ehdotettu, että lovi-sanan taustalla olisi sama sana kuin ’koloa’ tarkoittava lovi. Kenties kyseessä on kuvainnollinen ilmaus aukko tuonpuoleiseen. Sinnehän transsiin päätyvä samaani ikään kuin putoaa. Sanalle on esitetty myös erillistä germaanista alkuperää, joka on vähemmän todennäköinen.
Sivuhuomiona sanottakoon, että Kalevalasta tuttu Louhi tunnetaan myös nimellä Lovetar, Loviatar ja Lovehetar. Louhen samanistiset kyvyt tulevat esiin sammon ryöstön yhteydessä, kun hän lopulta muuntautuu hirmuiseksi kokkolinnuksi.
Vanhat noijjat menheet lovhen
Kirjallisissa lähteissä ilmaus langeta loveen mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1766 Christfried Gananderin häärunossa. Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan Ganander on käyttänyt ilmausta myös vuosina 1784 ja 1789. Jo tuolloin ilmauksella tarkoitettiin ’transsitilaan vaipumista’.
Ilos laula Lappalainen, Että langewi lowehen (1766)
[Akka] Kerran jälle jättäysi Hengetä herwottomaxi, Langeis lysyhyn lowehen Kulki tuolla Tuonelossa (1784)
loween langeta, falla in ecstasin och vandra utom kroppen til Wallhall (1789)
Kerran jälle jättäysi Hengetä herwottomaxi, Langeis lysyhyn lowehen Kulki tuolla Tuonelossa.
Suomen murteiden sanakirjassa mainitaan lovi sekä lankeamisella että ilman. Osumia on Hailuodosta, Sodankylästä ja Kittilästä eli Suomen pohjoiselta puolelta.
se (lapinnoita) lovesa kulukee, henkiolento sen kantaa, ihimineḛ on huimiosa (= tainnoksissa) niinkun nukkus. (Hailuoto)
muutampissa häissä kun oli niin se (noita) laulo lovhen ittensä ja kertoi pariskunnan tulevasta elämästä. (Sodankylä)
vanhat noijjat menheet lovhen, noitunhet ittens lovhen. (Kittilä)
ukko lankes lovhen. (Kittilä)
Hieman toisenlainen osuma on Uudenmaan Lapinjärveltä, jossa loveen lankeamisella on kuvattu naimatonta naista, joka odottaa lasta.
sellail loveh langennu. (Lapinjärvi)
On yö, sydän lyö, hän loveen lankeaa
Erika Vikman on itse todennut loven tarkoittavan Ich komme -kappaleessaan ’naisen sukuelintä’. Ainakin Urbaanista sanakirjasta löytyy tämä merkitys. Vikman on kuitenkin jakanut sosiaalisessa mediassaan myös tiedon siitä, että loveen lankeaminen tarkoittaa kansanperinteessä ’samaanin transsitilaa’.
Kenties Vikman ja kappaleen tekijät eli Christel ja Jori Roosberg ovat tietoisia sanoitusten monimerkityksellisyydestä. Nykyrunouden kontekstissa voikin olla, että kyseessä on tietoinen sanaleikki, jossa leikitellään niin englannin kielen love-sanalla, kansanperinteen transsitilalla kuin nykypuhekielen sukuelinmerkityksillä.
Oli miten oli, Kotus kiittää Yleisradiota siitä, että Uuden musiikin kilpailua saattoi seurata monella kielellä selostettuna. Ansioitunutta arjen kielityötä.
17.2.2025: Korjattu kohtaa, jossa väitettiin Erika Vikmanin olevan yksi Ich komme -kappaleen tekijöistä. Vikman on kappaleen esittäjä, tekijät ovat Christel ja Jori Roosberg.
17.2.2025: Kirjoituksen kategoria vaihdettu Kotus-vinkistä Kotus-blogiksi.