Kuvittele. Menet yliopistoon. Olet junassa. Juna on myöhässä. Soitat kaverillesi ja sanot: ”Olen pahoillani. Myöhästyn luennolta.” LuennoLTA. Menet sinne, mutta samalla myöhästyt siitä. Onko se loogista? Ulkomaalaisen mielestä ei. Ei lainkaan.
Kieli on iso osa maailmankuvaamme. Sen kautta kuvailemme ja tulkitsemme ympäristöämme.
Kun opiskelee uutta kieltä, sitä aina vertailee omaan äidinkieleensä tai muihin tuntemiinsa kieliin. Useimmiten tämä on toimiva ratkaisu: vertailun kautta voi sekä nähdä eroa että löytää logiikan ja ymmärtää, miten kieli toimii. Esimerkissäni on kyse rektiosta: verbi vaatii täydennyksensä tiettyyn sijamuotoon.
Suomalaiset tutustuvat ihmisiin, kun taas esimerkiksi venäläiset ja englantilaiset ihmisten kanssa. Aluksi tämä tuntuu oudolta, mutta ehkä jotenkin voin ymmärtää, että tutustua tarkoittaa ’selvittää, millainen ihminen on sisältä, sielultaan’. Loogista? Ehkä. Ymmärrän. Hyväksyn. Kiitos.
On mahdollista syntyä Helsingissä, mutta vain perheeseen ei perheessä. Tästäkin voin yrittämällä löytää logiikan. Mutta miten ihmeessä voin myöhästyä paikasta, johon olen juuri menossa?
Kirjoittaja on muuttanut Helsinkiin opiskelemaan puoli vuotta sitten. Sitä ennen hän opiskeli suomea neljä vuotta kotimaassaan Venäjällä. Hänen äidinkielensä on venäjä.
Kirjoittajat opiskelivat blogia kirjoittaessaan suomen kieltä ja kulttuuria Helsingin yliopistossa. Miltä suomen kieli vaikuttaa, kun sitä havainnoivat suomea toisena kielenä käyttävät opiskelijat? Kirjoitukset ovat opiskelijoiden henkilökohtaisia keskustelunavauksia eivätkä edusta Kotuksen virallista kantaa.
Kuvassa Vieraana suomessa -palstan kirjoittajia. Takana vasemmalta oikealle: Madalina Frunza, Alina Laine, Jan-Niklas Tolles, Svetlana Korshunova. Edessä vasemmalta oikealle: Ekaterina Pikelner, Laura Grewe, Milla Mutanen, Jekaterina Bigotskaja. Kuva: Sasa Tkalcan.