Suomen kielen asema puhuttaa ihmisiä niin tiedeyhteisössä kuin sen ulkopuolellakin. Vaikka suomen kieli voi hyvin, sen käyttöala on kuitenkin kaventunut – etenkin kun puhutaan suomen kielen asemasta tieteen kielenä.
Kansainvälistymisen vaatimus on johtanut englannin kielen lisääntyvään käyttöön, mikä taas on aiheuttanut huolta kansalliskielten aseman heikkenemisestä tieteen ja sivistyksen kielenä. Englannin kieltä on jo pitkään pidetty uhkana pienemmille kielille ja erityisesti juuri kansalliskielille. Kansalliskielten käyttöalan kaventuminen englannin käytön laajentuessa onkin saanut lähes kaikki Euroopan kieliyhteisöt arvioimaan omaa tilaansa.
Kansainvälistymistä englanniksi?
Tiede on ihannetilanteessa kansainvälistä, mutta monilla tieteenaloilla tämä valitettavasti merkitsee myös sitä, että julkaiseminen tapahtuu pääosin tai kokonaan englanniksi. Mielestämme kansainvälistymisen tulisi olla mahdollista kansallisten kielten asemaa heikentämättä. Tämä toki vaatii tasapainottelua, mutta uskomme sen olevan mahdollista.
Yksi suurimmista ongelmista suomen kielen tieteellisen aseman kannalta lieneekin se, että englannin kielen käytön laajentuessa ja yleistyessä sitä on alettu pitää hallitsevana sivistyksen kielenä, kun taas suomen kielen asema on taantunut populaaristamisen kieleksi. Suomen kielen opiskelijoina koemme, että näin ei tulisi olla.
Olemme vahvasti sitä mieltä, että suomen kielen asema osana tiedettä ei saisi jäädä vain pelkän tiedon yleistajuistamisen tasolle. Mielestämme onkin syytä pohtia, onko englannin kielestä tullut kansainvälisyyden synonyymi. Englannin kieli on toki hyödyllinen apuväline kulttuurien välisessä keskustelussa, mutta kansainvälisyys ei ole kuitenkaan saavutettavissa yksistään englannin kielen kautta.
Suomen asemaa tulisi vahvistaa
Kielikysymys näyttää huolettavan myös tieteentekijöitä. Tampereen yliopistossa vuonna 2018 tehdyssä kandidaatintutkielmassa kävi ilmi, että tieteentekijät ovat pääasiallisesti sitä mieltä, että suomen kielen asemaa tieteen kielenä tulisi vahvistaa heidän alallaan.
Myös suomen kielen asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa kielemme tieteellisen aseman puolesta. Suomen kielen lautakunta on todennut vuonna 2018 julkaistussa vetoomuksessaan, että äidinkielen rooli ymmärtämisen ja tiedon tuottamisen välineenä on korvaamaton. Sen syrjäyttäminen vieraalla kielellä heikentää väistämättä tietotyön huippusuoritusten edellytyksiä.
Suomen hyväksi tehtävä töitä
Myös yliopistoissa painotetaan englannin kielen tärkeyttä ja sen asemaa tieteellisessä keskustelussa. Suomessa useat yliopistot tarjoavat yhä enemmän maisteri- ja tohtorikoulutuksia englanniksi. Suomen kielen käytön kaventuminen näkyy myös englanninkielisen opetusmateriaalin lisääntymisenä.
Ideaalitilanteessa englantia voitaisiin käyttää eri konteksteissa siten, että kansalliskielten asemasta ei tarvitsisi tinkiä. Englannin kielelle on paikkansa myös suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta esimerkiksi suomen kielen korvaaminen englannin kielellä opetuksessa on mielestämme tarpeetonta ja lyhytnäköistä.
Jotta suomen kielen asema tieteen kielenä säilyy, on sen eteen tehtävä töitä. Esimerkiksi Tieteen termipankki -hanke edistää suomenkielisen tieteellisen termistön luomista ja säilyttämistä. Tieteen termipankki -hankkeen kaltaiset konkreettiset teot suomen kielen aseman tukemiseksi ja parantamiseksi ovatkin juuri sellaisia asioita, joihin meidän mielestämme tulisi keskittyä pelkän englannin kielen aseman korostamisen sijaan.
Tiede kaikkien ulottuville
Kielitaito on eittämättä nykyään osa yleissivistystä ja muutenkin tärkeä kansalaistaito. On kuitenkin punnittava, missä yhteyksissä esimerkiksi juuri englannin tai suomen kieltä halutaan korostaa.
Tieteellinen julkaiseminen suomen kielellä on tärkeää erityisesti siksi, että suomenkielinen tieteellinen sanasto elää ja kehittyy. Toiseksi on otettava huomioon myös tiedeyhteisön ulkopuoliset ihmiset, jotka voivat jo lähtökohtaisesti olla tieteellisen tiedon ulottumattomissa. Mikäli tiedettä ei julkaista kansalliskielillä, on entistä todennäköisempää, että se ei tavoita kaikkia. Jotta tieteellinen keskustelu voi jatkua Suomessa, on tärkeää, että siihen voivat osallistua kaikki suomalaiset.
Lähteet
- Kokkarinen, Jenni 2018: Tieteentekijät tiedeviestijöinä. Kyselytutkimus Tampere3-korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstön keskuudessa. Kandidaatintutkielma. Tampereen yliopiston suomen kielen tutkinto-ohjelma.
JENNI KOKKARINEN JA JUTTA RAUVALA
Kirjoittajat ovat suomen kielen maisteriopiskelijoita Tampereen yliopistossa.
Terävästi-palstalla julkaistaan vierailevien kirjoittajien tekstejä ja Kotus-blogin lukijoiden keskustelunavausehdotuksiin perustuvia blogimerkintöjä. Ehdotuksia voi lähettää palautelomakkeella. Palstantekstit eivät edusta blogitoimituksen näkemyksiä saati Kotuksen virallista kantaa.