Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuosi sitten konsernin kehittämishankkeen, jonka tavoitteena oli varmistaa ministeriön ja virastojen toiminnan laatu ja palvelukyky tulevina vuosina. Hankkeen valmisteluryhmän tehtävänä oli ”arvioida opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin toimintaa kokonaisuutena, laatia yhteinen tavoitetila sivistyshallinnolle ja valmistella muutosohjelma tavoitetilan saavuttamiseksi”.
Hankkeen loppuraportti on nyt valmistunut. Raportissa esitetään muutoksia myös siihen, miten Kotimaisten kielten keskukselle (Kotus) kuuluvat tehtävät järjestetään tulevaisuudessa.
Suuremmat virastot
Muutosohjelmassa esitetään, että sivistyshallinto muodostuisi jatkossa ministeriön lisäksi viidestä virastosta nykyisen yhdentoista viraston sijaan. Kotimaisten kielten keskuksen toiminnot jakautuisivat kahden eri kokonaisuuden alle. Kotuksen nykyiset toiminnot sijoittuisivat sellaisenaan kasvatus, koulutus ja kieli -kokonaisuuteen pois lukien arkistoaineistot ja Kotuksen erikoiskirjaston yleiskokoelmat, joita koskevat toiminnot sijoittuisivat kirjasto- ja arkistotoiminnasta vastaavaan kokonaisuuteen.
Ohjelma sisältää myös runsaasti esityksiä ministeriön ja virastojen toimintatapojen uudistamiseksi ja keskinäisen yhteistyön tiivistämiseksi. Toimenpiteet koskevat erityisesti digitalisaation edistämistä, yhtenäisen ohjauksen vahvistamista ja yhteisten palveluiden kehittämistä.
Paljon tehtäviä, vähän resursseja
Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä korostaa, että muutosohjelmassa on kyse työryhmän ehdotuksesta. Kysymys on niin isosta asiasta, että siihen on hyvä saada hallitusohjelmatason linjaus.
”Kävimme ministeriön ryhmässä vuoden ajan tärkeää ja hyvää keskustelua nykytilanteesta ja tulevaisuuden haasteista”, Nissilä kertoo. ”Hallinnonalalla on nykyresursseihin nähden todella laajat tehtävät. Kotimaisten kielten keskuksen näkökulmasta kysymys on kotimaisten kielten huollon ja käytön toimintaedellytysten varmistamisesta. Kieli on osa huoltovarmuutta. Kuten raportissa todetaan, tulee eri vaihtoehdoissa Kotuksen toiminnot profiloida siten, että kaikki asiakkaat, myös hallinnonalan ulkopuoliset, löytävät ne jatkossakin.”
Nissilä muistuttaa, että Kotimaisten kielten keskukseen kohdistuu tehtävien osalta myös laajennuspaineita. Monikielisyyden ja kielellisen kotoutumisen tukemiseen sekä kielten elvytykseen liittyviin haasteisiin ei nykyresursseilla pystytä vastaamaan.
Muutosohjelma ei uhkaa työpaikkoja
Kotimaisten kielten keskuksen hallintopäällikkö Toni Nykäsen mukaan hallinnonalan taloustilanne on kokonaisuudessaan hyvin huolestuttava. Tiedossa olevia leikkauksia on todella vaikea toteuttaa ilman rakenteellisia muutoksia. Työpaikat eivät kuitenkaan ole uhattuina muutosohjelman takia.
”Useat peräkkäiset valtionhallinnon säästöohjelmat ovat johtaneet siihen, että virastot ovat vaikeassa taloustilanteessa”, Nykänen kertoo. ”Kotuksen osalta tämä on tarkoittanut sitä, että lähteneiden tilalle ei ole aina voitu palkata uusia henkilöitä. Muutosta tähän ei ole näkyvissä lähiaikoina.”
Loppuraportti on kokonaisuudessaan luettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla. Ministeriön 14. lokakuuta 2022 julkaisemassa uutisessa kuvataan raportin sisältöä tarkemmin.
Lisätietoja
Leena Nissilä, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja
0295 333 220, leena.nissila[ät]kotus.fi