Kukapa ei olisi kyllästynyt koronaan. Kuitenkin sen anti uudissanastolle – ainakin tilapäiselle – on ollut laaja. Kotimaisten kielten keskuksen työntekijät ovat poimineet mediasta tähän mennessä 210 pelkästään sellaista sanaa, joiden alkuosana on korona.
Jollain tapaa koronaan liittyviä sanoja on poimittu useita satoja. (Olemassa on myös aivan tilapäisiä koronasanoja, joita ei ole tallennettu.) Lisäksi on ”vanhoja” sanoja, jotka ovat saaneet koronan myötä uusia käyttöyhteyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi turvaväli ja hätäjarru. Myös liikennevalo-sanaa on alettu käyttää uudenlaisissa tilanteissa.
Punaista, keltaista ja vihreää
Yksi uusimmista liikennevalo-alkuisista yhdyssanoista on liikennevalohallitus. Saksassa aloitti juuri – joulukuussa 2021 – hallituskoalitio, joka muodostuu sosiaalidemokraattisesta puolueesta, liberaaleista ja vihreistä. Koalitiota kutsutaan puolueiden tunnusvärien mukaan liikennevaloiksi. Demarit ovat punaisia, liberaalit keltaisia ja vihreät, totta kai, vihreitä.
Sitten on sana liikennevalomalli, jotakäytetään monissa yhteyksissä, kuulemma esimerkiksi varhaiskasvatuksen opetustilanteissa. Tässä tekstissä kuitenkin keskitytään liikennevalomalli-sanaan kahdenlaisessa kontekstissa: työkuormituksen ja koronan yhteydessä.
Työuupumuksen liikennevalomalli
Liikennevaloissa on kolme väriä, joiden merkitykset ovat kaikille selvät: punainen (pysähdy), keltainen (odota) ja vihreä (mene). Valojen symboliikka on selvä ja tunnettu. Ei ihme, että se kutsuu myös liikennevalo-ilmausten kuvalliseen käyttöön.
Harva muistanee, että liikennevalomallista on puhuttu jo ennen koronaa. Vuonna 2015 Työterveyslaitos laati liikennevalomallin, jonka avulla pyritään tunnistamaan työuupumuksen merkit varhain. Kuormitustasoja kuvaa liikennevalo, jossa vihreä viittaa hyväksyttävään ja keltainen kohonneeseen kuormitukseen. Punainen tarkoittaa ylikuormitusta.
Pysähtyykö matka liikennevaloihin?
Vuonna 2020 kuulimmekin sitten liikennevalomallista yhtenään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi pandemian alkupuolella mallin, jonka tarkoitus oli auttaa ihmisiä arvioimaan koronatartunnan riskiä ulkomaanmatkailussa. Mallissa maat jaotellaan kolmeen kategoriaan koronavirustartuntojen ilmaantuvuuden mukaan.
Vihreässä luokassa riski saada koronatartunta ei ole merkittävästi suurempi kuin Suomessa. Keltaisessa kategoriassa tartuntariski taas on isompi kuin Suomessa. Punaisessa luokassa tartunta puolestaan on huomattavasti todennäköisempi kuin Suomessa tai riskiä ei voida luotettavasti arvioida. Samantapainen liikennevalomalli on ollut käytössä monessa muussakin EU-maassa.
Unohtuuko liikennevalomalli?
Entä mitä kuuluu koronaan liittyvälle liikennevalomallille nyt? Viime vuoden loppupuolella tilanne oli se, että EU muutti suhtautumistaan ”enemmän matkustajakohtaiseksi” kuin tähän asti. Liikennevalomallia ei silti ilmeisesti olla täysin hylkäämässä. Mallissa ei vastaisuudessa nojata vain koronaviruksen ilmaantuvuuteen eri alueilla, vaan sen käytössä otetaan huomioon myös rokotuskattavuus ja testausmäärät.
Sanana liikennevalomalli on niin käyttökelpoinen ja merkitykseltään läpinäkyvä, että en usko sen heti unohtuvan, vaikka itse malli jäisikin pois käytöstä. Sana saattaa koronan jälkeen saada taas uusia ja uusia käyttöyhteyksiä. Iloitsen tuosta selkeästä suomenkielisestä sanasta, vaikka koronaa vihaankin.