Rinnastavat ilmaustyypit sekä–että ja niin–kuin korostavat rinnastettavien erillisyyttä. Verbi on yleensä monikkomuodossa:
Sekä lumisade että syysmyrsky voivat yllättää autoilijan loka-marraskuussa.
Niin orava kuin jäniskin vaihtavat turkkinsa väriä päivän lyhentyessä.
Kun yksikössä olevat tekijää tms. tarkoittavat subjektit rinnastetaan tai-konjunktiolla, käytetään yleiskielessä verbin yksikkömuotoa:
Tuntematon sotilas tai itsenäisyyspäivän vastaanotto kuuluu jokaiseen itsenäisyyspäivääni, mutta molempia en jaksa katsoa.
Jos vähintään yksi tai-konjunktiolla rinnastettavista subjekteista on monikkomuotoinen (tontut), silloin myös verbi on monikossa:
Pukki tai tontut jakavat paketit.
Kielteisessä ei–eikä-tyypissä molemmat osat mukautuvat subjektin muotoon:
En ikinä muista sytyttää kirkasvalolamppua enkä ottaa D-vitamiinia.
Isovanhemmat eivät osta toisilleen joululahjoja eivätkä hanki omaa joulukuusta.
Verbi yksikössä tai monikossa: rinnasteiset ilmaukset
Kun lauseen tekijää tms. tarkoittavana subjektina on ja-konjunktiolla rinnastettu ilmaus (Maija ja Matti), on verbi tavallisesti monikossa (ovat, tulivat).
Konjunktiot: sekä, sekä–että
Parikonjunktion sekä–että merkitys on korosteisen lisäävä ja erotteleva.
Konjunktiot: niin tytöt kuin pojat(kin)
Muodoltaan tasapainoisessa eli symmetrisessä rakenteessa niin tytöt kuin pojat(kin) käytetään tavallisimmin -kin-liitettä, mutta kokonaisuus on selvä ja yleiskielen mukainen myös ilman sitä.
Konjunktiot: eikä, ei–eikä, ja ei
Merkitykseltään lisäävissä lauseiden liitoksissa yhdistävänä sanana on yleensä ja tai eikä.