Olin viime viikonloppuna Jyväskylässä vanhempieni ja pikkusiskoni luona. Ruokapöydässä äitini otti puheeksi joululahjat ja mainitsi samalla ohimennen Tourus-kaupan. En kysynyt kaupasta sen enempää, vaan ajattelin, että ehkä Jyväskylässä on Tourus-niminen paikallinen myymälä, josta en ollut sattunut kuulemaan.
Myöhemmin ajoimme kuitenkin isäni ja siskoni kanssa autolla Toys R Us -lelukaupan ohi, ja tajusin, että äitini oli varmaan tarkoittanut sitä. Kysyin saman tien takapenkillä nököttävältä 10-vuotiaalta siskoltani, tietääkö hän, että oikealla kohoavan varastomyymälän nimi on Toys are us. Eipä sisko tiennyt, vaan hän vastasi itsevarmasti: "Ei se mikään Tois aar as ole, se on Tourus!"
Myöhemmin minulle selvisi, että kuulemma kaikki puhuvat Jyväskylässä Touruksesta. Suomeen mukautunut nimiasu on siis vakiintunut laajemmaltikin eikä ainoastaan perheessäni.
Samalla reissulla ajoimme Laukaaseen Vuojärven rannalle rakennetun Vuolake-hotellin ohi. Isäni kertoi, että hän oli kuullut vasta muutamia viikkoja aikaisemmin, että hotellin nimi pitäisi lausua [vuoleik] eikä suomalaisittain [vuolake]. Nimen loppuosa lake onkin siis englantia, ja sillä viitataan hotellin vieressä sijaitsevaan järveen.
Juuri kukaan ei kuitenkaan tiedä oikeaa ääntöasua, vaan kaikki puhuvat kuulemma reteästi Vuolakkeesta. Esimerkiksi isäni oli luullut, että nimi on johdettu vuolla-verbistä. Ihmettelin, miksi Laukaassa sijaitseva pieni hotelli antaa itselleen osin englanninkielisen nimen – keskisuomalaisen pienehkön paikkakunnan hotelli ei ole varmaan kovinkaan usein turistien kansoittama.
Viikonlopun jälkeen päällimmäinen ajatukseni oli se, miten mukavaa on, että kielenkäyttäjät mukauttavat jopa vieraskielisiä nimiä omaan puheenparteensa sopivaksi. Kai sekin on jonkinlaista enemmän tai vähemmän tietoista taistelua oman suomen puolesta arjessa, jossa englantia kuulee ja näkee kaikkialla.
Ostanpa itsekin joskus toppeja ja sukkahousuja Kiina-rikoosta ja Kappahallista, en suinkaan Gina Tricotista tai Kappahlista. En totta puhuen edes tiedä, miten Gina Tricot äännetään oikeaoppisesti – pitäisikö alkuosa sanoa englantilaisittain [tsiina] vai kenties [giina] tai [jiina]?
Toisaalta jäin miettimään sitä, miksi yritysten nimet ovat usein niin hankalia, että kielenkäyttäjät eivät hahmota ja osaa lausua niitä. Molemmat vanhempani osaavat hyvin englantia, mutta hekään eivät hahmottaneet Toys R Us -nimeä siten kuin ketju on itse tarkoittanut.
Toys R Us -ketju on kansainvälinen ja lähtöisin alun perin Yhdysvalloista, joten sen myymälöiden nimeä ei voine muuttaa Suomessakaan. Tendenssi tuntuu olevan kuitenkin se, että myös monet suomenkielisille suunnatut palvelut ja tuotteet nimetään englanniksi. Aiemmin olen ihmetellyt muun muassa Yliopistoliikunnan päätöstä vaihtaa nimensä UniSportiksi vuonna 2011.
Näin joulun alla erilaiset joulutoiveet hiipivät ihmisten mieliin. Siinä missä joku toinen toivoo vaikkapa valkoista joulua tai lepoa kiireisen syksyn jälkeen, minä esitän pienen nimin liittyvän toivomuksen: olisi ihanaa, jos edes suomalaiset yritykset antaisivat itselleen nimiä, jotka olisivat selkeitä, ymmärrettäviä ja helppoja käyttää.
Onneksi suomenpuhujat kuitenkin usein kiepauttavat vieraskieliset nimet suomalaistettuun, omaan puheenparteensa paremmin sopivaan asuun. Silloin kotimaisuus ei täysin huku kansainvälisyyden alle.
Tourus sijaitsee muuten melko lähellä kauppakeskus Tourukeskusta. Sattumaako vai ei?