Edelliskerran Sanastaja 2020 -kysely tuotti runsaan määrän erilaisten varastorakennusten nimiä, sekä yleisiä että harvinaisempia. Kiitos kyselyyn osallistuneille!
Monessa vastauksessa mainitaan yleiskielestäkin tutut lato, liiteri ja vaja, ja ne tunnetaankin murteissa monella puolella maata. Etelä-Pohjanmaalla sekä osassa Satakuntaa ja Hämettä liiteri esiintyy murreasussa liiveri.
Nimitykset saattavat vaihdella esimerkiksi rakennusten koon ja käyttötarkoituksen perusteella. Asutuksen muututtua kaupunkimaisemmaksi piharakennuksessa on nykyään todennäköisemmin polkupyörä tai auto kuin maatalouskoneita ja eläimiä.
Liiterissä säilytettiin työ- ja tarvekaluja sekä myös halkoja. Kesäisin pääskyt lensivät matalasta oviaukosta sisään ja ulos. (Kirkkonummi)
Oli puuliiteri, työkaluvaja, heinälato ja vilja-aitta, jossa toisessa kerroksessa kesävieraiden nukkumapaikat. (Kouvola)
Liiterissä on vain halkoja ja ladossa heiniä. Tallissa on auto tai hevonen. (Pohjois-Savo)
Etelä-Pohjanmaalla puhutaan liiveristä, ainakin meillä kotona Isossakyrössä on puuliiveri.
Puoti, suuli ja pyöräkuuri
Paikallisempia varastorakennusten nimityksiä ovat muun muassa suuli ja kuuri. Suuli tunnetaan etenkin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, kuuri taas Etelä-Karjalassa.
Eräs mielenkiintoinen sana on puoti, jolla on murreasut puohi, puoji ja puori. Yleiskielestä myymälän merkityksessä tuttu sana merkitsee eräissä länsimurteissa pienehköä varastorakennusta, aittaa.
Suulista tulee mielikuva isommasta ladosta. Kuuri on pienempi.
Satakunnassa Vähälläraumalla meillä oli suuli ja siinä erikseen heinäsuuli ja puusuuli.
Pohjois-Satakunnassa Parkanossa oli puori, jonka alakerrassa oli säilytystilaa ja yläkerrassa, puorinparvella nukkumapaikat.
Meillä Etelä-Karjalassa esimerkiksi pyörävarasto oli kuuri. Haloillakin voisi varmaan olla kuuri.
Meijän malissi
Varastokyselyn vastauksissa on hauskoja esimerkkejä siitä, miten toiselle arkipäiväinen sana saattaa olla muunmurteiselle aivan tuntematon. Erimurteisten kohdatessa syntyy ihmetystä ja väärinymmärryksiä.
Pitkälle aikuisuuteen luulin suuli-sanan olevan neutraalia yleiskieltä ja yhtä ymmärrettävä kuin lato, kunnes päädyin puhumaan maatalousrakennuksista toisella puolen Suomea. (Satakunta)
Ihmettelin 70-luvulla oulaistelaisen mieheni kotipaikalla käydessämme nimitystä puoji, jota he käyttivät navettarakennuksen päässä olleesta kaksikerroksisesta varastosta. (Turku)
Kun äitini tuli ensimmäistä kertaa miniänä taloon Joroisiin ja tulomatkalla veneessä sanottiin, että ”tuolla näkkyy meijän malissi”, hän luuli sitä lehmän nimeksi. (Rantasalmi)
Sankko? Korvo? Kippa?
Koko kesän kestävä seuraava kysely liittyy suomalaisille rakkaaseen saunaan. Nyt tiedustellaan saunan vesiastioiden nimityksiä.
Jos vesi tuodaan saunaan kantamalla, se voidaan tuoda ämpärissä tai sangossa. (Muuten, sanko vai sankko?) Onko suurehko, kaksikahvainen vedensäilytysastia saavi, korvo vai jokin muu? Mikä lauteilla olevan löylyvesiastian nimi on, kiulu vai kenties kippa?
Vastata voi Kotimaisten kielten keskuksen Facebook-sivulla tai Instagram-tilillä. Sosiaalisen median kanavissa aihetunniste on #Sanastaja2020.
Vastauksia tai vastaajan yhteys- tai muita henkilötietoja ei tallenneta Kotukseen niiden käsittelyä pidemmäksi ajaksi, mutta poimintoja niistä voidaan julkaista nimettömänä Sanastaja 2020 -blogissa.
Sanastaja 2020 -blogissa ja somekyselyissä tiedusteltiin tämän vuosituhannen kielenkäyttäjien tuntemia murresanoja arkisilta elämänalueilta. Kysymyksiä julkaistiin vuoden 2020 ajan noin kerran kuukaudessa ja vastauksista esitettiin poimintoja tässä blogissa. Blogia ja kyselyitä toimitti Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Riikka Tervonen.