Loppuvuodesta 2024 ja alkuvuodesta 2025 Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) asiantuntijat ja palvelut ovat jälleen näkyneet laajasti mediassa. Tässä mediakoosteessa perehdytään muun muassa kirosanoihin, sanontoihin ja uudissanapoimintoihin.
Kirosanoja ja tuotenimiä
Kielitoimiston sanakirjan päätoimittajaa Minna Pyhälahtea haastateltiin Iltalehteen marraskuun lopussa vittu-sanasta ja siitä, miksi se on usein ainoa kirosana, joka televisio-ohjelmissa yhä sensuroidaan. Pyhälahden mukaan vittu on alkujaan ollut erityisen vahva sana, vaikka yleistyttyään se on menettänyt ponttaan. Kirosanan maineessa saattaa olla jopa misogyynisiä ulottuvuuksia.
Nimistönhuoltaja Ulla Onkamo kommentoi elintarvikkeiden nimiä Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa tammikuun alussa. Onkamo huomauttaa, että tuotenimet ovat kaupallisia eivätkä niitä sen vuoksi koske samanlaiset säännöt kuin vaikkapa julkishallinnon nimiä. Onkamo kertoo myös tuotenimien englanninkielisyyden ja tuotteen ominaisuuksia liian tarkasti kuvaavien nimien ongelmista sekä muistuttaa, että luovuus ei ole missään nimessä kiellettyä tuotteita nimettäessä.
Laajaa medianäkyvyyttä
Kotuksen julkaisemat uudissanapoiminnot kiinnostivat halki suomalaisen mediakentän. Sanapoimintoihin tarttuivat muun muassa Yle pääuutislähetyksineen ja Helsingin Sanomat. Ylen jutussa ja Me Naiset -lehden testissä pääsee kokeilemaan, miten tuttuja vuoden 2024 sanapoiminnot ovat.
Toinen laajasti uutisoitu Kotuksen julkaisu on Kielipolitiikan vuosi 2023. Erityisesti korkeakoulujen englanninkielistyminen ja ruotsin kielen osaamisen heikko taso nostettiin Helsingin Sanomien, MTV-uutisten ja Ylen juttujen kärjeksi.
Sanontojen taustoja ja työelämää
Kotuksen erityisasiantuntija Sakari Korpikallio valaisee MTV-uutisten juttusarjassa erilaisten sanojen ja sanontojen taustoja. Huomiota kiinnitetään muun muassa sanoihin aasinsilta ja propsit sekä sanontoihin hyvällä tolalla ja olla äimän käkenä.
Helsingin yliopiston pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden oppiaineiden podcastissa haastatellaan oppiaineiden alumneja. Tällä kertaa haastateltavana on Kotuksen ruotsin kielen nimistönhuoltaja Maria Vidberg, joka kertoo omasta opiskeluajastaan ja työkokemuksestaan. Vidberg myös antaa vinkkejä siihen, kuinka tulla kielenhuollon ammattilaiseksi.
Kalevalaa ja emojeita
Kotuksen johtaja Leena Nissilän blogiteksti Lauloi kintahat käestä julkaistiin Kalevalaisten naisten liiton Pirta-kulttuurilehdessä. Tekstissä käsitellään sosiaalisesta mediasta tuttua keskustelukulttuuria, jota voi kutsua jopa kilpahuudoksi tai -laulannaksi. Tämä ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, vaan kilpalaulantaa on harrastettu jo Kalevalan laulumailla. Blogiteksti on luettavissa kokonaisuudessaan Kotuksen verkkosivuilla.
Kotuksen verkkotoimittaja Olli Tamminen kommentoi Ylen jutussa sosiaalisen median vaikutusta emojien merkityksiin. Tamminen korostaa, että sosiaalisen median vaikuttajilla on paljon valtaa emojien käyttötapoihin ja että emojien nopea elämänkaari on esimerkki luovasta kielenkäytöstä.
Toimitus: Olli Tamminen