Siirry sisältöön
Vanha uskonnollinen kieli 

Uskonnollinen kieli toimi pitkään mallina kaikelle suomen kielen kirjalliselle käytölle.

Vanha laki- ja säädöskieli 

Lukuisia käsikirjoituksia, epävirallinen painettu lainsuomennos ja satamäärin asetussuomennoksia.

Vanhan kirjasuomen oikeinkirjoituksen piirteitä 

Kirjoittajakohtaista vaihtelua ja vähittäistä oikeinkirjoituksen vakiintumista.

Vanhan kirjasuomen lukunäytteitä 

Vanha kirjasuomi näyttää vieraalta mutta kuulostaa aika tutulta.

Pähkinöitä purtavaksi – testaa vanhan kirjasuomen taitosi

Vanhan kirjasuomen pähkinöissä testataan, kuinka hyvin tunnet 1500–1700-lukujen kirjoissa ja muissa painotuotteissa käytettyjä sanoja. Tiedätkö tai pystytkö päättelemään asiayhteydestä, mitä vanhat sanat merkitsevät?

Esimerkkilauseiden kirjoitusasua on muokattu nykyaikaisemmaksi, joten sinun ei tarvitse hallita menneiden vuosisatojen oikeinkirjoituskäytänteitä.

Pääset testeihin alla olevista linkeistä. Testit avautuvat Moodle-oppimisympäristössä.

Kielipähkinöiden tunnushahmo Terho-orava. Kuva: AtomicBHB/Shutterstock.com.
Terho-orava opastaa sinut kielipähkinöiden ääreen.

Millaisia töitä ovat tehneet barbeerari, mongelska ja puukunlyöjä? Testaa, tunnetko entisaikojen ammatteja. Testin ammattinimikkeet on poimittu 1500–1700-luvuilla julkaistuista teksteistä.

Yksikolmatta vuotta, puolenviidettä kannua – mitä ihmettä? Testaa, kuinka hyvin hallitset vanhat lukusanat. Testin lukusanat on poimittu 1600- ja 1700-luvuilla julkaistuista teksteistä.

Kamaloitko usein maailman menoa? Tunnetko jonkun, joka haveltaa? Testaa, ovatko vanhan kirjasuomen verbit sinulla hyvin hallussa. Testin verbit on poimittu 1500–1700-luvuilla julkaistuista teksteistä.

Agricolaa korvan täydeltä

Mikael Agricolan ja suomen kielen päivään kuuluu luonnollisesti Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimituksen Agricola-aiheinen blogikirjoitus. Agricola-juttuja voit myös kuunnella, sillä olemme äänittäneet valikoiman Mikael Agricolaa käsitteleviä blogikirjoituksiamme vuosilta 2015–2019. Vuosien varrella olemme bloganneet muun muassa Agricolan käyttämästä oppea-verbistä, Agricolan aikaisista välimerkeistä, 1930-luvun tutkijoiden Agricolaa koskevasta kiistasta, Agricolan käyttämistä kasvi- ja eläinlajien nimistä sekä siitä, miten Agricola käytti sanaa sola – vai käyttikö ollenkaan.

Mikael Agricola ja ensimmäinen suomenkielinen Raamattu. Postileima 27.5.1910. Helsinki. Kuva: Samuel von Bell. Museovirasto. CC BY 4.0.
Mikael Agricola lukee Uuden testamentin suomennostaan. Kuvapostikortti 1900-luvun alusta. Kuva: Samuel von Bell, Museovirasto.

Äänitteet on julkaistu sekä mp3-tiedostoina että videoina Youtubessa Kuuntele Kotusta – verkkotekstejä luettuina -sarjassa. Alla olevat linkit vievät blogikirjoituksiin, ja niiden äärestä voit halutessasi siirtyä joko kuuntelemaan äänitiedostoa tai tai katsomaan ääneenlukuvideota.

Vanhan painatteen ensimmäinen tekstisivu vinoittain. Kukkakiehkurainen alkuvinjetti ja fraktuuratekstiä. Paperi kellastunutta ja reunoiltaan repaleista.
Neuvokirjoitus karjan hätäruokinnasta vuodelta 1799. Kuva: Sonja Holopainen, Kotus.

Jaa