Verkkosanakirjan alkusanat 2012
Suomen murteiden sanakirja (SMS) on laaja aineistopohjainen suomen murteiden sanaston kuvaushanke, joka alun perin suunniteltiin 20-osaiseksi kirjasarjaksi. Sanakirjasta on vuoteen 2008 mennessä ilmestynyt kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a–kurvottaa. Vuonna 2010 päätettiin, että sanakirjan paperiversion toimittaminen lopetetaan ja sanakirjaa toimitetaan vain sähköisenä verkkoon. Ensimmäisessä vaiheessa verkkoon vietiin aakkosväli kus–kyntsöttää. Vähitellen sinne viedään kaikki sanakirjan painettuina ilmestyneet osat, ja samanaikaisesti tuotetaan säännöllisin väliajoin myös uutta sisältöä.
SMS kuvaa kaikkien suomen murteiden kaiken talteen saadun sanaston. Sanakirjassa ei tehdä eroa sen suhteen, onko sana ns. murteellinen vai yleis- tai kirjakieleen kuuluva. Tällainen eronteko olisi osittain mahdotonkin, sillä yleiskielen sanasto perustuu suurimmaksi osaksi murteiden sanastoon. Koko sanaston esittäminen on aiheellista senkin takia, että murteissa ns. yleiskielisillä sanoilla on usein sellaisia merkityksiä tai käyttötapoja, jotka yleiskielestä puuttuvat. Sanakirja sisältää myös sellaiset nuorehkot lainasanat ja virallisesta kielenkäytöstä tai kirjakielestä peräisin olevat sanat, jotka ovat kansanomaistuneet. Nimistöä sanakirja esittelee vain poikkeustapauksissa, lähinnä silloin, kun nimi on appellatiivistunut.
Verkkosanakirjana ilmestyvä SMS palvelee entistä paremmin käyttäjiään – tutkijoita ja muita suomen murteista ja niiden variaatiosta kiinnostuneita. Verkkoversiosta voi tehdä monenlaisia hakuja, ja sanakirja-artikkeleiden sisältämät viittaukset toimivat linkkeinä toisiin artikkeleihin. Suuri muutos on se, että verkkoon siirtymisen yhteydessä sanakirjaan on voitu sisällyttää myös toimitustyössä laaditut havainnolliset levikkikartat.
Toimitustyön apuvälineeksi tarkoitetut sanakirjan toimitusohjeet ilmestyivät painettuina ensimmäisen kerran vuonna 1977, ja uusittu laitos ilmestyi vuonna 1988. Näissä ohjeissa annetaan toimittajille ohjeita mm. hakusanan valinnasta, äänne- ja muoto-opillisten piirteiden, levikkien ja viittausten esittämisestä sekä selitteiden laatimisesta. Toimitusohjeita ovat aikanaan olleet laatimassa sanakirjan aiemmat päätoimittajat Tuomo Tuomi, Matti Vilppula ja Ulla Takala, joiden panos sanakirjan ilmestymisessä on ollut korvaamaton.
Tällä hetkellä toimitustyössä kiinnitetään erityistä huomiota merkityksen kuvauksen yksinkertaistamiseen. Lisäksi kasvien ja eläinten ym. tieteelliset nimet ajantasaistetaan käsikirjoituksen edetessä.
Sanakirjan kuvaamia murteita voidaan osittain pitää jo väistyvinä kielimuotoina, mutta toisaalta ne ovat – myös sanastoltaan – yhä mitä suurimmassa määrin elävää kieltä. Jopa monilla äidinmurteensa jo vuosikymmeniä sitten kadottaneilla ihmisillä saattaa puheessaan olla tallella tähän murteeseen kuuluneita sanoja, joita he itse eivät edes tunnista murteellisiksi. Murre-erojen vähittäisestä tasoittumisesta huolimatta murteita samoin kuin kieliä pyritään nykyään myös vaalimaan ja jopa elvyttämään. Samoin kuin luonnon monimuotoisuuden myös eri kielten ja murteiden säilyttämistä pidetään maailmanlaajuisesti yhä tärkeämpänä. SMS vaalii suomen murteita ja dokumentoi niitä – arkistoa helppokäyttöisemmässä muodossa – myös tulevia sukupolvia varten.