Siirry sisältöön

Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjassa – Ordbok över Finlands svenska folkmål – selvitetään kattavasti Pohjanmaan, Ahvenanmaan, Turunmaan ja Uudenmaan ruotsalaismurteiden sanasto.

Toimitusperiaatteet

Monta toimittajaa on ollut vuosien varrella työssä mukana laatimassa Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan sanakirja-artikkeleita kootun aineiston pohjalta.

Sana-artikkelit on järjestetty aakkosellisesti. Sanojen merkitykset esitetään perusteellisesti muun muassa etnologisten selitysten avulla. Lisäksi sanastoa havainnollistetaan lukuisten autenttisten kielennäytteiden avulla.

Pääpiirteissään sanakirja noudattaa samoja periaatteita kuin Ruotsin akatemian suuri historiallinen sanakirja Svenska Akademiens ordbok (SAOB). Toimitusperiaatteista ja murresanakirjan vaiheista on perusteellisempi selvitys ensimmäisen osan johdannossa.

Suomen ruotsalaismurteiden alueet

Suomen ruotsalaismurteiden alueet. Kuva: Ordbok över Finlands svenska folkmål.

Sanakirjan taustaa

Osa Suomen ruotsalaismurteiden sanastosta oli tutkimuksen ulottuvilla jo ennen sanakirjahankkeen aloittamista Herman Vendellin ja V. E. V. Wessmanin murresanakirjojen ansiosta. Näissä 1900-luvun alun sanakirjoissa tukeuduttiin kuitenkin suhteellisen pieneen aineistoon, ja ne sisälsivät vain osan murteiden sanastosta.

Murrearkisto sai 1930-luvulla jatkuvasti aineistoa, joka merkittävyydeltään ja kattavuudeltaan voitti selvästi sen, joka oli ollut Vendellin ja Wessmanin käytettävissä. Jo 1930-luvulla tuli ajankohtaiseksi ajatus kattavasta Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjasta.

Ordbok över Finlands svenska folkmål. Kuva: Olli Miettinen, Kotus.
Ordbok över Finlands svenska folkmål. Kuva: Olli Miettinen, Kotus.

Sanakirjatyön eteneminen

Sanakirjatyö alkoi vuonna 1959; päätoimittajana oli professori Olav Ahlbäck. Vuonna 1976 sanakirjahanke siirrettiin Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen, jossa sanakirjaa toimitetaan ruotsin kielen osastossa.

Ensimmäinen 208-sivuinen vihko ilmestyi 1976, ja sitä seurasi viisi vihkoa muutaman vuoden välein vuoteen 1991 saakka. Vihkot koottiin niteiksi: I nide A–E 1982 ja II nide F–HU 1992. Kahden ensimmäisen niteen (vihkojen 1–6) päätoimittajina olivat Olav Ahlbäck ja Peter Slotte; III:n ja IV:n niteen päätoimittajana oli Peter Slotte. Vuodesta 2009 sanakirjan päätoimittaja on ollut Caroline Sandström.

1990-luvun alkuun saakka ilmestyminen eteni vihkoittain. Siitä lähtien sanakirjaa on julkaistu noin 624-sivuisina niteinä. Jokaisessa sanakirjan niteessä käsitellään noin 16 000–17 000 sanaa. Vuonna 2000 ilmestynyt sanakirjan III nide kattaa aakkosvälin HY–KYSS. IV nide, aakkosväliltään KYSSA–OCH on ilmestynyt 2007. Vuonna 2013 sanakirjaa alettiin julkaista verkossa.

Suomen ruotsalaismurteiden arkisto

Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan toimituksen käyttämistä aineistoista keskeisin on Suomen ruotsalaismurteiden arkisto (FO-arkiv). Arkisto koostuu noin miljoonan sanalipun sanarekisteristä (FOreg), Folkmålskommissionenin (FMK) 1860-1970 -luvuilla kartuttamasta aineistosta sekä FMK:n hallinnollisista asiakirjoista. Toimituksen käytössä on myös laaja kokoelma pohjoismaisten kielten murteita käsittelevää kirjallisuutta.

Jaa