Romano–finitiko–angliko laavesko liin, Romani–suomi–englanti-sanakirja ilmestyi vuonna 1994.
Suomi–romani-sanakirja, romanikieliseltä nimeltään Finitiko–romano laavesko liin, ilmestyi vuonna 2001.
Näiden Viljo Koiviston koostamien sanakirjojen tavoitteena on kirjata olemassa oleva romanikielen sanasto sekä laajentaa sitä nyky-yhteiskunnan tarpeita varten. Kirjallisia lähteitä on ollut käytettävissä melko vähän, ja tekijän oma kielitaito on ollut olennaista sanaston käsittelyssä. Tärkeimpiä kirjallisia lähteitä ovat olleet yllä mainitun Romani–suomi-sanakirjan lisäksi Mustalaiskielen normatiivi sanasto (1972), Arthur Thesleffin Wörterbuch des Dialekts der finnländischen Zigeuner (1901) ja Pertti Valtosen Suomen mustalaiskielen etymologinen sanakirja (1972).
Vaikka sanakirjoissa pyritäänkin noudattamaan Mustalaiskielen normatiivin sanaston suosituksia, siinä esitetään kuitenkin erilaista sanastollista ja äänteellistä vaihtelua, joka pohjimmiltaan perusttuu romanikielen eri murteisiin.
Sanakirjojen on tarkoitus antaa romaniväestölle uskoa ja luottamusta oman kielen käyttöön ja luoda arvostusta romanien omaa perinnettä ja kulttuuria kohtaan. Sanakirjat ovat myös romanikielen opetuksessa tärkeitä apuvälineitä.
Hakusanoja on Romani–suomi–englanti-sanakirjassa noin 10 000, Suomi–romani-sanakirjassa noin 23 000.