Nykysuomen sanakirja (1951–1961)
Nykysuomen sanakirja on ensimmäinen kattava esitys suomen kielen keskeisestä sanastosta.
Nykysuomen sanakirja on ensimmäinen kattava esitys suomen kielen keskeisestä sanastosta.
Nykysuomen sanakirja on ensimmäinen kattava esitys suomen kielen keskeisestä sanastosta. Se ilmestyi kuusiosaisena vuosina 1951–1961. Sanakirjassa on yli 200 000 hakusananaa.
Nykysuomen sanakirja (tuttavallisesti Nykäri) kuvaa 1900-luvun alkuvuosikymmenten kieltä ja sisältää yleiskielen sanojen lisäksi runsaasti vanhaa ja murteellista sanastoa. Kotimaisten kielten keskus julkaisi Nykysuomen sanakirjan näköisversion pdf-muodossa helmikuussa 2021.
Nykysuomen sanakirjan näköisjulkaisu koostuu kuudesta erillisestä pdf-tiedostosta. Tiedostot ovat kooltaan useita satoja megatavuja. Suuri tiedostokoko johtuu tiedostoihin tehdystä tekstintunnistuksesta. Tekstintunnistus mahdollistaa merkkijonohaut, mutta tunnistus on tuottanut pdf-tiedostoihin myös virheitä: huomioithan tämän varsinkin silloin, kun kopioit tekstiä tai tulkitset hakutuloksia.
Nykysuomen sanakirjan toimitti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja julkaisi WSOY. Päätoimittaja oli vuoteen 1938 saakka Martti Airila ja hänen jälkeensa Matti Sadeniemi.
Sanakirjasta julkaistiin myöhemmin kolminiteinen versio, niin sanottu kansanpainos. Sanakirjan alkuperäistä sisältöä ei ole muutettu yhdessäkään monista eri painoksista.
Samoin kieleen kuuluu paljon muutakin kuin asiallinen normaaliproosa, vanhahtavasta raamatullisesta tyylistä karkeaan alatyyliin asti. Jokaisella tyylillä on oikeutuksensa omalla paikallaan. – Matti Sadeniemi sanakirjan alkusanoissa, 1965
Vuonna 1927 rovasti Antti Kukkonen teki yhdessä seitsemän muun kansanedustajan kanssa toivomusaloitteen, ”että Eduskunta kehottaisi hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin suomen kirja- ja sivistyskielen kantasanakirjan aikaansaamiseksi”. – Taru Kolehmainen Kielikellossa, 1977