Vanhat artikkelit uusiksi

Monet jo sanakirjassa olevat sanat kokevat ajan saatossa muutoksia. Sana voi esimerkiksi saada uusia merkityksiä tai sen tyyliarvo voi muuttua. Joskus vanhoista sana-artikkeleista saattaa myös löytyä virheitä tai esimerkkien sävy voi ajan mittaan muuttua vanhahtavaksi.

Tavalla tai toisella puutteelliset sana-artikkelit löytyvät usein sattumalta muun toimitustyön ohessa, kuten selailtaessa vanhoja artikkeleita uusien artikkeleiden malliksi. Ajoittain sanakirjan toimitus käy kuitenkin järjestelmällisesti läpi erilaisia sanakokonaisuuksia. Myös sanakirjan käyttäjiltä saadaan arvokasta palautetta, jonka avulla artikkeleita päivitetään.

Kun jossakin sana-artikkelissa on huomattu puutteita, sanakirjantoimittaja tekee muutosehdotuksen tähän artikkeliin. Ehdotus siirtyy toiselle, muutosten tarkistajaksi nimetylle toimittajalle, joka käy sen läpi ja tekee siihen tarvittavat korjaukset. Tämän jälkeen joku toimittajista vie hyväksytyn muutoksen sanakirjan tietokantaan. Toinen toimittaja tarkistaa vielä, että kaikki muutokset on tehty oikein tietokantaan.

Maailma muuttuu, sanakirja seuraa

Muutokset maailmassa tarkoittavat muutoksia sanastossa ja siten lopulta nykykieltä kuvaavassa sanakirjassa. Hyvä esimerkki tästä koskee läänien lakkauttamista vuonna 2010: muutoksen vuoksi Kielitoimiston sanakirjassa jouduttiin päivittämään noin 150:tä sana-artikkelia. Muun muassa hakusanojen lääni, läänintaiteilija, lääninhallitus ja lääninvankila selitteitä oli korjattava. Lisäksi muutoksia oli tehtävä myös moniin esimerkkeihin, joissa sana lääni esiintyi.

Vuoden 2024 päivityksessä puolestaan ajantasaistettiin vanhempainvapaakokonaisuuteen liittyvää sanastoa, sillä laki perhevapaista uudistui syksyllä 2022. Lakimuutoksessa esimerkiksi nimitykset äitiysvapaa ja isyysvapaa jäivät pois käytöstä, joten Kielitoimiston sanakirjassa nämä hakusanat saivat selitteeseensä maininnan siitä, että ne ovat olleet käytössä aikaisemmin.

Uusi merkitys

Ei ole lainkaan harvinaista, että sanakirjassa jo oleva sana saa vanhan merkityksen rinnalle uuden merkityksen. Tästä käy esimerkiksi sana kirjanmerkki. Vanha – ja toki edelleen sanakirjassa oleva – määritelmä kuuluu ’pahvisuikale tms., joka kirjan lehtien väliin pantuna auttaa löytämään määräkohdan’. Sen seuraksi on kuitenkin tullut uusi, vuonna 2012 sanakirjaan päässyt tietotekniikkaan liittyvä merkitys: ’käyttäjän selaimeen tallentama verkko-osoite’.

Vuoden 2024 päivityksessä uusi merkitys lisättiin esimerkiksi hakusanalle jälkipoltto. Aiemmin vain synnytyksen jälkisupistuksiin viitannut sana on yleistynyt urheilukontekstissa, joten hakusanan toiseksi merkitykseksi on nyt määritelty ’fyysisen harjoittelun jälkeinen tila, jossa elimistö kuluttaa tavallista enemmän happea ja energiaa’.

Tyylilajimuutos

Merkityksen lisäksi sanan tyyliarvokin saattaa muuttua. Usein esimerkiksi arkiseksi merkityn sanan sävy neutraalistuu käytön myötä. Näin on käynyt muun muassa internetiä tarkoittavalle sanalle netti: käyttöalamerkintä ark. poistettiin sanan yhteydestä vuonna 2012. Vastaava muutos tehtiin esimerkiksi pikkupurtavista käytettävälle ilmaukselle naksu vuoden 2024 päivityksessä.

Toinen tavallinen tyylimuutos on sanan sävyn muuttuminen vanhentuneeksi. Aiemmin yleiskielinen, sittemmin harvinaiseksi käynyt autoasema (’taksiasema’) merkittiin sanakirjassa vanhentuneeksi vuonna 2021. Samaan tapaan vanh.-tarkenne lisättiin hakusanaan levyjuontaja (’DJ’) vuoden 2024 päivityksessä.

Normimuutos

Kielitoimiston sanakirjaa tehdään yhteistyössä Kotuksen kielenhuoltajien kanssa, joten uudet kielenhuoltoa koskevat suositukset otetaan aina huomioon. Esimerkiksi suomen kielen lautakunnan vuonna 2014 tekemä päätös alkaa tekemään -rakenteen hyväksymisestä näkyi samana vuonna julkaistussa Kielitoimiston sanakirjan verkkoversiossa vaihtoehtoisuuden osoittamisena alkaa-artikkelin esimerkistössä: Alkaa tehdä, juosta (2012) → Alkaa tehdä t. tekemään, juosta t. juoksemaan (2014).

Yksi tyypillisistä muutossuuntauksista on juuri normien väljeneminen. Samana vuonna 2014 muutettiin myös sana-artikkelia vuori. Vaatekappaleen sisäpintaa peittävää kangasta merkitsevää vuori-sanaa voi nykyisin yleiskielessäkin taivuttaa vuori : vuorin tai vuori : vuoren, kun aikaisemmin kyseeseen tuli ainoastaan ensimmäinen vaihtoehto.

Normin höllentyminen on koskenut samoin esimerkiksi lähtökohtaisesti-adverbia. Pitkään kielenhuollon kanta oli, että kyseisen ilmauksen sijaan parempia sanoja olisivat vaikkapa periaatteessa, yleensä tai pohjimmiltaan. Kieli kuitenkin elää – puhuttu kieli vikkelämmin ja kirjoitettu kieli perässä. Kielitoimiston sanakirja seuraa tiiviisti kielenhuollon suosituksia, ja sanakirjan vuoden 2022 versiossa lähtökohtaisesti-hakusanasta poistettiin suositus ”us. paremmin”, jonka mukaan sana olisi usein parempi korvata jollain muulla sanalla.

”Sokeat” sana-artikkelit

Kielitoimiston sanakirjassa on jonkin verran sellaisia sana-artikkeleita, joissa on hakusanan lisäksi vain pelkkä sanaluokka – ei siis selitettä, yhtäkään esimerkkiä tai edes käyttöalamerkintää. Näitä nimitetään toimituksen sisäisessä kielenkäytössä sokeiksi artikkeleiksi, ja ne ovat tavallaan muisto ajalta, jolloin sanakirja oli olemassa vain painetussa muodossa. Silloin pelkkien yhdyssanojen muodostamia listoja otettiin mukaan sanakirjaan osoittamaan, millaisia yhdyssanoja tietyistä osista muodostetaan.

Painetussa sanakirjassa on usean sana-artikkelin muodostamia kappaleita, joissa sokeat hakusanat saavat merkitykselleen tukea naapurisanoista. Sähköisessä sanakirjassa sokeat sana-artikkelit ovat ikäviä, koska käytännössä yksinään näytöllä näkyvä hakusana ei saa tukea ympärillä olevista samanalkuisista sanoista. Tarkoitus onkin hiljalleen täydentää sokeita artikkeleita vaikkapa selitteillä tai esimerkeillä. Täydennettävien lista on pitkä, mutta lyhenee joka päivityksessä.

Poistot

Joskus käy niinkin, että sanan tarkoite lakkaa olemasta tai sanaa ei muuten enää käytetä. Tällöin sanakirjan toimitus joutuu miettimään, miten muutoksen pitäisi näkyä sanakirjassa. Monesti hakusana merkitään vanhentuneeksi, harvinaiseksi tai aikaisemmin käytössä olleeksi, mutta toisinaan hakusanoja myös päädytään poistamaan.

Yksi esimerkki tällaisesta tapauksesta on vakiomaito. Sanalla on viitattu sellaiseen maitoon, jossa rasvan osuus on vakioitu. Nykyään kaikki ruokakaupassa myytävä maito on tällaista, joten vakiomaidolle ei ole kielessä enää käyttöä. Niinpä sana poistettiin Kielitoimiston sanakirjasta 2014.

Vuoden 2024 päivityksessä sanakirjan hakusanoista poistettiin muun muassa joitakuita erisnimiä, kuten Opetushallitus ja Ruokavirasto. Yksi leikkurilistalle joutunut hakusana oli myös uniseksiasu, joka nykylukijan silmiin näytti varsin koomiselta – yhdyssanan alkuosa on nimittäin sittemmin vakiintunut muotoon unisex- (’sukupuolineutraali’).