Kieleen tulee jatkuvasti uusia sanoja. Suuri osa niistä on tilapäisiä muodosteita, jotka katoavat saman tien, mutta osa vakiintuu ja löytää lopulta tiensä Kielitoimiston sanakirjaan asti.
Uuden sanaston kintereillä pysytellään sanastamalla eli poimimalla kielenkäytöstä sanauutuuksia ja kirjoittamalla niistä sähköisiä sanalippuja. Uusien sanojen lisäksi sanastajaa kiinnostavat muun muassa vanhojen sanojen uudet merkitykset, erityyppiset sanonnat sekä rektioiden tapaiset rakenteelliset ilmiöt.
Sana-aineistoista on paljon hyötyä, vaikka läheskään kaikki sanat eivät sanakirjaan päädykään. Kotimaisten kielten keskus julkaisee vuosittain koosteen edellisen vuoden ajankohtaisista sanoista. Suuri osa näistä poiminnoista löytyy sanalippujen avulla.
Lisäksi moni kieliaiheinen kirjoitus Kotuksen verkkosivuilla tai Kielikellossa pohjautuu sanalippuihin. Kotuksen sana-aineistoja on mahdollista hyödyntää myös tutkimus- ja opetuskäytössä.
Sanakirjan ja aineiston suhde
Kielitoimiston sanakirja on päivitettävä sanakirja, joten siihen myös kerätään aineistoa jatkuvasti. Sanakirjan uusi aineisto perustuu Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanatietokantaan, ja lisäksi sanakirjaa päivitetään muun muassa eri alojen sanastojen sekä kielenhuollon uusien suositusten pohjalta.
Sanatietokanta kasvaa sanakirjantoimittajien ja muiden Kotuksen nykykielen asiantuntijoiden sanastustyön ansiosta. Sanakirjantoimittajat poimivat tietokannasta ne ilmaukset, jotka ovat levinneet yleiseen käyttöön, ja ottavat ne käsittelyyn sanakirjaa varten. Osa käsiteltävistä sanoista karsiutuu toimitustyön edetessä. Lopulta hyvin pieni osa sanatietokannan uusista sanoista päätyy sanakirjaan.
Kielitoimiston sanakirja on sekä kuvaileva että normatiivinen, toisin sanoen siinä kuvataan yleistä kielenkäyttöä, mutta myös annetaan suosituksia neutraalista asiatyylistä. Nykysuomen sanatietokanta puolestaan ei ota kantaa kielenkäytön normeihin, vaan se on puhtaasti kuvaileva aineistokokonaisuus.
Mitä on sanastus?
Uusia sanoja sanastamalla kartutetaan ja pidetään ajan tasalla Kotuksen Nykysuomen sanatietokantaa, joka on osa Nykysuomen arkistoa. Tietokantaa käytetään erityisesti sanakirjatyön, mutta myös kielenhuollon ja kielentutkimuksen tarpeisiin.
Kotuksessa sanastetaan etupäässä sanoma‑ ja aikakauslehtiä. Lisäksi sanatietoja kerätään kirjallisuudesta, internetistä, radiosta ja tv:stä sekä erilaisista vuorovaikutustilanteista – siis mistä tahansa kirjallisesta tai suullisesta lähteestä. Uusien sanojen lisäksi tietokantaan kirjataan vanhojen sanojen uudenlaista käyttöä. Sanatietokannan tietueet ovat sähköisiä sanalippuja.
Sanaliput
Sanalippu on muistiinpano sanasta. Lippuun merkitään ikään kuin otsikoksi hakusana eli sana, jota muistiinpano koskee. Sen lisäksi kirjataan lähdetieto sekä katkelma kontekstia, josta käy ilmi, miten hakusanaa käytetään. Joskus lippua täydennetään esimerkiksi käyttöalaa koskevilla lisätiedoilla.
Ensimmäiset sanaliput kirjoitettiin käsin tai kirjoituskoneella. 1980-luvulla osa lipuista tehtiin jo tietokoneella, mutta liput tulostettiin ja upotettiin osaksi paperimuodossa olevaa lipustoa. Näin tehtiin 2000-luvulle asti, kunnes 2007 lippujen tulostamisesta luovuttiin. Nykypäivän sanaliput ovat siis sähköisiä tietueita.
Nykysuomen sanakirjaa, Suomen kielen perussanakirjaa ja Kielitoimiston sanakirjaa varten tehdyt paperiset ja sähköiset sanaliput yhdessä muodostavat Nykysuomen arkiston. Nykyisin se sisältää yli 5 miljoonaa sanalippua. Arkisto karttuu jatkuvasti.
