Sanakirja kielioppaana

Monissa tilanteissa Kielitoimiston sanakirjaa on mahdollista käyttää oikeinkirjoitusoppaana. Sen avulla ratkeavat nopeasti muun muassa monet oikeinkirjoitusta, taivuttamista ja tyyliarvoa koskevat pulmat. Tarkempia ohjeita kannattaa etsiä Kielitoimiston ohjepankista.

Vierassanat

Vierassanoihin liittyy monenlaisia sudenkuoppia: suomalaisille vieraita kirjaimia, tarkkeita (crème brûlée), taivutukseen (bavarois : bavarois’n) sekä vokaalien ja konsonanttien pituuteen (hygienia, hygieeninen; hierarkia, hierarkkisesti) liittyviä ongelmia jne. Tällaiset pulmat on useimmiten helppo ratkaista sanakirjan avulla.

Yhdyssanat

Yhdyssanat saattavat tuottaa oikeinkirjoitusongelmia, vaikka niitä koskevat perussäännöt tuntisikin. Kun on aikansa turhaan makustellut pää- ja sivupainoja, sovitellut tarkentavaa määritettä yhdysosien väliin ja kokeillut muitakin nyrkkisääntöjä, kannattaa kääntyä Kielitoimiston sanakirjan puoleen. Sen avulla selviää helposti, että esimerkiksi totta kai kirjoitetaan erikseen ja jompikumpi yhteen.

Päin-artikkeli esittelee runsain esimerkein, milloin sana kirjoitetaan vain erikseen (ajaa päin punaista, jokin menee päin mäntyä) ja milloin kirjoittaminen yhteen toisen sanan kanssa on mahdollista (alaspäin t. alas päin, jälkeenpäin t. jälkeen päin, kotiinpäin t. kotiin päin).

Taivuttaminen

Sanakirjasta on helppo tarkistaa sanojen taivutus. Kun kielikorva ei sano, kuuluuko taivuttaa lientä vai liemeä (lientä on oikein) tai viiveen vai viipeen (molemmat käyvät), kannattaa asia katsoa sanakirjasta.

Helpointa on tarkistaa taivutus klikkaamalla sana-artikkelissa heti hakusanan alla sijaitsevaa TAIVUTUS-painiketta, jolloin sanan taivutusmuotosarja avautuu näkyviin. Viive-artikkelissahan sarjoja on kaksi, koska sanaa on mahdollista taivuttaa kahdella tavalla.

yks. nom.	viive
yks. gen.	viipeen
yks. part.	viivettä
yks. ill.	viipeeseen
mon. nom.	viipeet
mon. gen.	viipeiden, viipeitten
mon. part.	viipeitä
mon. ill.	viipeisiin, viipeihin

yks. nom.	viive
yks. gen.	viiveen
yks. part.	viivettä
yks. ill.	viiveeseen
mon. nom.	viiveet
mon. gen.	viiveiden, viiveitten
mon. part.	viiveitä
mon. ill.	viiveisiin, viiveihin

Hakusanan perässä mainitaan myös sanan taivutusindeksi. Viipeen tapauksessa se on 48, joka kertoo sanan taipuvan samalla tavalla kuin esimerkiksi hame, jota on käytetty mallisanana sanakirjan taivutustaulukossa. Indeksin perässä on astevaihteluun viittaava tähtimerkki ja kirjainkoodi E, josta selviää astevaihtelun tyyppi (v : p kuten sanassa taive : taipeen). Koodi on suluissa, koska sanaa voi taivuttaa myös ilman astevaihtelua (kuten haave : haaveen). 

Sanan viive taivuttaminen on tavallista hankalampaa. Siksi taivutusindeksin ja astevaihtelukoodin tarjoama tieto on kirjoitettu auki myös itse sana-artikkeliin sanaluokkatiedon perään: ”taivutus: viipeen t. viiveen, viivettä, viipeet t. viiveet jne.”

Taivutus tuottaa päänvaivaa myös joidenkin adjektiivialkuisten yhdyssanojen tapauksessa: pitäisikö myös sanan alkuosaa taivuttaa? Asiaan voi etsiä tukea taivutusmuotosarjasta. 

Vaivatta voi todeta, että mustaleski-sanassa tapana on taivuttaa myös alkuosaa (mustanlesken) mutta mustajuuressa taipuu yleensä vain perusosa (mustajuuren). Mustaherukassa puolestaan musta voi yhtä hyvin taipua tai olla taipumatta (mustanherukan t. mustaherukan).

Adjektiivien vertailumuodot

Kielitoimiston sanakirjassa esitetään adjektiiveista taivutusmuotosarjan yhteydessä myös vertailumuodot eli komparatiivi- ja superlatiivimuodot, esimerkiksi arka : arempi : arin. Vertailumuodoista voi kätevästi tarkistaa vaikkapa sen, onko sanan matala komparatiivi matalampi vai matalempi (matalampi on oikein) tai onko sanan kiva superlatiivi kivin vai kivoin (molemmat käyvät).

Iso vai pieni alkukirjain?

Kielitoimiston sanakirjasta on hyötyä monissa alkukirjainkysymyksissä. Esimerkiksi sana-artikkeleiden joulu ja pääsiäinen perusteella voi päätellä, että juhlapäivät tavataan kirjoittaa pienellä alkukirjaimella (viime jouluna, hyvää pääsiäistä).

Aurinkoa käsitellään useimmiten yleisnimenä, joten alkukirjain on yleensä pieni. Sanakirja kuitenkin kertoo, että tähtitieteessä sanalla viitataan Aurinko-nimiseen tähteen, jolloin se on isolla isolla alkukirjaimella kirjoitettava erisnimi.

Kielenhuollon suositukset

Kielitoimiston sanakirjaa tehdään – kuten sen edeltäjiä Nykysuomen sanakirjaa ja Suomen kielen perussanakirjaa tehtiin – jatkuvassa yhteistyössä virallisen kielenhuollon kanssa. Niinpä uusimmat suositukset otetaan aina huomioon, kun sanakirjaa päivitetään.

Esimerkiksi suomen kielen lautakunnan 2014 tekemä päätös alkaa tekemään -rakenteen hyväksymisestä yleiskieleen näkyy vaihtoehtoisuuden osoittamisena alkaa-artikkelin esimerkistössä:

• Alkaa tehdä t. tekemään, juosta t. juoksemaan.

Muutenkin kielenkäytön suositukset on sanakirjassa solutettu enimmäkseen esimerkkeihin:

• Alentaa [paremmin: pienentää, vähentää] jnk lukumäärää, pitoisuutta.
• Myrkyllisyytensä ansiosta [paremmin: vuoksi, takia, tähden] ravinnoksi kelpaamaton.

Näissä esimerkeissä hakusanaa (alentaa, ansiosta) on käytetty suositusten vastaisella tavalla. Sulkeissa olevalla selitteellä ohjataan käyttäjä paremman vaihtoehdon

Joskus hakusana ei ole muodoltaan suositeltava. Tällainen tieto on yleensä merkitty heti hakusanan perään:

• vaarinottaa paremmin: ottaa vaari(n)
• naivi pitää olla: naiivi.