Kielitoimiston sanakirjassa hakusanojen tyypillisiä käyttöyhteyksiä havainnollistetaan esimerkein tai erillisin käyttöalamerkinnöin. Käyttöalamerkintä on tarkenne, joka kertoo hakusanan mahdollisen erityisalan tai tyyliarvon. Esimerkkien tarkoituksena puolestaan on täydentää sanan määritelmää ja konkretisoida sitä, kuinka hakusanan toimii lauserakenteessa.
Sanojen käyttöalat
Sanakirja kertoo, kuuluuko sana jonkin erikoisalan kieleen (esimerkiksi ruok., urh., biol.) tai onko sillä erityinen tyyliarvo (esimerkiksi leik., halv., vanh.). Sanakirja voi myös ottaa kantaa sanan yleisyyteen (harv.) tai kuvallisuuteen (kuv.).
Erikoisala ja tyyliarvo merkitään sanan yhteyteen lyhenteillä, joiden merkitykset selviävät sanakirjan lyhenneluettelosta. Luettelo löytyy lukuohjeista, jotka avautuvat sanakirjan hampurilaiskuvakkeesta oikeassa ylälaidassa.
Tietyn käyttöalan sanoja voi tarkastella hakemalla sanakirjan koko tekstistä. Esimerkiksi kirjoittamalla hakukenttään ”koul.slg.” ja valitsemalla hakutavaksi ”Koko teksti” saa listan kaikista Kielitoimiston sanakirjassa olevista koululaisslangiksi merkityistä hakusanoista.
Sanan tyyliarvo tai yleisyys saattaa aikojen kuluessa muuttua, ja tämä muutos vaikuttaa myös sanakirjaan. Esimerkiksi sanat menopeli ja pärstäkerroin on aiemmissa sanakirjan versioissa merkitty leikillisiksi, mutta niiden leikillisyys on ajan mittaan hävinnyt ja sanat ovat muuttuneet arkikielisiksi. Tästä syystä jo vuoden 2014 sanakirjaversiossa on vaihdettu sanoihin aiemmin liitetty leik.-lyhenne ark.-lyhenteeksi.
Sanat voivat vähitellen myös neutraalistua käytön myötä, ja niinpä muun muassa sanoista netti ja fani on poistettu arkikielisyyden käyttöalamerkintä ark. vuoden 2012 sanakirjaversiossa. Jo sanakirjassa olevan sanan rinnalle tai tilalle voi tulla käyttöön uusi sana. Tämäkin muutos näkyy sanakirjassa usein käyttöalamuutoksena. Esimerkiksi sanaa itsehoitolääke käytetään nykyään käsikauppalääkkeen sijasta. Siksi sanakirjan käsikauppalääke-artikkeliin on vuoden 2014 versiossa lisätty tyyliarvo, tässä tapauksessa sanan vanhentuneisuudesta kertova vanh.-lyhenne.
Esimerkit sanan käytöstä
Sanakirjan antamat esimerkit sanojen käytöstä kannattaa lukea huolellisesti, sillä niissä on paljon hyödyllistä tietoa sanan tavanomaisesta käyttöympäristöstä ja siitä, miten sana toimii lauserakenteessa. Kielitoimiston sanakirjassa esimerkit eivät ole suoria sitaatteja aidosta kielenkäytöstä, vaan toimittajat kiteyttävät ne lähdemateriaalin pohjalta. Näin tiiviit esimerkit saadaan mahdollisimman havainnollisiksi.
Esimerkiksi monet rektio-ongelmat ratkeavat tutkimalla esimerkkejä. Vaikkapa sanat vaste ja reaktio vaativat täydennykseltään illatiivimuotoa: vaste lääkitykseen, reaktio esitykseen.
Suomea vasta opiskeleva hyötyy esimerkeistä, jotka kertovat, mitkä sanat esiintyvät usein yhdessä. Niiden perusteella saa tietää, että kissalle tyypillistä ääntelyä on naukuminen ja kehräys, koiralle puolestaan haukkuminen ja murina. Myös erityyppinen fraasiaines löytyy esimerkeistä.