Suomen murteiden sanakirjaan tulevan nenä-artikkelin aineistoa lajitellessa löytyy paljon ennalta arvattavaa. Mutta löytämisen iloltakaan ei voi välttyä.
Murteissa on esimerkiksi runsaasti ilmauksia, joissa nenä esiintyy varsinaisessa merkityksessään, mutta joilla kuitenkin kuvataan kekseliäästi jotain abstraktimpaa asiaa. Osa näistä kiteymistä on kotiutunut yleiskieleenkin.
On mennyt papu nenään
Pahastumista kuvataan murteissa monenlaisin ilmauksin, jotka tuntuvat liittyvän usein nenän asentoon tai nenän kautta tapahtuneeseen kiivaaseen sisäänhengitykseen. Menikö papu nenähän? kysyttiin Ilmajoella. Suuttuessaan ihminen on ottanut nenäänsä tai hänellä on mennyt jotain (papu, huttua tai vaikka kärpänen) nenään.
Vihastuneen ihmisen nenä voi olla kierossa, nyrpällään, paksuna, pystyssä, solmussa tai miten milloinkin. Loukkaantunut voi olla norpalla tai nyrryssä nenin. Kaavilla päiviteltiin: On tuaś muorilla nenä suunpiällä kontallaan. Joensuussa vastahakoisista apulaisista todettiin: Jos niitä mihin työhön käsket nin ne sitten tulloot nenä viäränä.
Yllätysvieras tulee vähällä nenällä
Nenän pituus on ihmiskehon mittakaavassa lyhyehkö mitta, ja hyvin lähellä olevien asioiden voidaan sanoa olevan nenän mitan päässä tai aivan nenän edessä. Esimerkiksi Hiitolassa: Ku tul’ yösokkeus (= pimeys) ei nähny nenäjeä pitemmälle tai Tervossa: Ei syvämmoa immeisellä ou kaekki nenä eissä niinku on kaapuntilaesella. Nämä käyttötavat ovat yleiskielestäkin tuttuja.
Murteissa nenää voidaan kuitenkin käyttää myös lyhyttä aikaa kuvaavissa ilmauksissa. Sellaisesta, joka tulee yllättäen, voidaan sanoa, että hän ”tulee vähällä nenällä”. Esimerkiksi Sippolassa ei tulijoita odotettu erityisen malttamattomasti: Tulit just nyt niin vähäl nenäl etten ehtinny lähtä pois kotoont. Enossa tunnetaan sananparsi Tulliilla (= tulijalla) on lyhyt nenä.
Niine nenineen
Kun joku lähtee ”niine nenineen” tai ”sen nenänsä kanssa”, hän lähtee tyhjin toimin, niine hyvineen. Kiteellä naureskeltiin, että Pekka sai lähtee niinen neninsä kun ei päässytkään tyttöjen aittaan.
Nenästä vetämisellä ymmärretään yleiskielessä toisen pettämistä, huijaamista. Murteissa se on kuitenkin tarkoittanut tämän lisäksi myös neuvomista ja opastamista. Kun Puolangalla sanottiin, että joku on nenästä vetäjänä työpaikassaan, ei tarkoitettu, että puheena oleva henkilö on palkattu narraamaan muita, vaan että hän on opastamassa ja ohjaamassa heitä. Kiteellä ei neuvoja kaivattu: Ei minuu tarvihe vetee nenästä, mie älyyn jo vähemmästä.
Nenäkäs on nopeaälyinen
Joidenkin, etenkin Hämeen ja Kymenlaakson seudulta olevien tietojen mukaan nenää on käytetty myös älyn ja ymmärryksen vertauskuvana. Sillä, jolla on hyvät hoksottimet, on ”nenää”.
Urjalassa on sanottu: pa istujen kosk_ei talovväjell_on nenää käskee. Kymissä taas on todettu: Pitää oleh sen verran nenää, että taitaa neuvomata tehrä.