Anhiton
Etsin murresanakirjasta kainuulaista sanaa anahiton löytämättä sitä kuitenkaan.
Etsin murresanakirjasta kainuulaista sanaa anahiton löytämättä sitä kuitenkaan.
Keski-Pohjanmaalla Kaustisella oli käytössä sana ”hupilainen” 1960-luvulla. Onko sana ollut yleisemmin käytössä?
Mitä nimityksiä suomen kaakkoismurteissa, esimerkiksi Koiviston seudulla, on käytetty isovanhemmista?
Kymenlaaksossa on kysytty ruoan jälkeen lapsilta: Tuliko killi täyteen? Onko murrearkistossa Kymenlaaksosta tietoja sanasta killi?
Onko murrearkistossa tietoja sanasta lärsä? Keski-Pohjanmaalla, ainakin Nivalassa, lärsä tarkoittaa (pikku)tyttöä.
Käytän ilmausta ”mennä ihmisiin”. Voiko niin sanoa?
Millainen murretausta on nykyisessä arkikielessäkin esiintyvällä adjektiivilla messevä?
Miten selittyvät mie- ja sie-pronominien levikit suomen murteissa? Niitä esiintyy kahdella toisistaan aivan erillisellä alueella.
Mikä on Hietasen Tuntemattomassa sotilaassa käyttämän ilmauksen ”miestä niinku pihu” tausta?
Sana muoska (lapsi) on minulle tuttu lapsuuteni Savonlinnasta. Miten laajasti nämä sana tunnetaan Suomen murteissa, ja mistä se on peräisin?