Eteläisen naapurimaamme nimi on ollut useasti keskustelun ja kiistelyn aiheena – Viro vai Eesti? Kielitieteilijät ovat puolustaneet Viro-nimeä sen historiallisuudella. Eräät ovat taas puolustaneet Eesti-nimeä virolaisten ystäviensä ihmettelyyn vedoten. Onpa todisteena Eesti-nimen oikeellisuudesta käytetty virolaisen ystävän siteeraustakin: ”Ma elan Eestis ja ma olen eestlane.” Ongelma piilee vain siinä, että kielemme muistuttavat niin paljon toisiaan, lähisukukieliä kun ovat, ja Eesti-nimikin on helppoääntöinen. Viron ja suomen kieliä on helppo verrata toisiinsa, toisin kuin esim. suomen ja ruotsin kieliä. Huolimatta tuosta ristiriidasta on Suomen paikannimistöön syntynyt sekä Viro- että Eesti-alkuisia nimiä, jälkimmäisiä tosin hyvin vähän.
Viro-alkuisia paikannimiä on runsaasti etenkin Suomenlahden rantaseuduilla. Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on yhteensä kolmisensataa Viro-alkuista nimeä, mm. Viro, Virola, Virolainen, Vironmäki, Vironniemi, Virolahti, Vironkangas, Vironkorpi, Vironsilta, Vironsuo, Vironvuori ja Vironperä. Nimistä seitsemisenkymmentä sijoittuu luovutetun Karjalan puolelle. Monet Viro-alkuisista nimistä ovat lähtöisin kansallisuutta merkitsevistä sukunimistä Viro, Vironen ja Virolainen, jotka ovat kulkeutuneet laajoille alueille Suomessa. Osassa Viro-alkuisista nimistä taas viitataan Virosta tulleisiin ihmisiin. On kuitenkin mahdollista, että muutamiin, etenkin Satakunnassa sijaitseviin Viro-alkuisiin nimiin saattaa sisältyä ’ansaa, ansapolkua’ merkitsevä sana virka. Esimerkiksi entisessä Pohjaslahden kunnassa olleen tilannimen Vironlepo mainitaan alun perin olleen asussa Viranlepo.
Suomenlahdessa itärajan tuntumassa olevan Virolahden kunnan nimi viittaa Virumaan maakunnan eli nykyisen Viron asukkaiden toimintaan Suomen rannikolla. Nimittäin jo 1300-luvulla on Virolahti-nimisen lahden tuntumassa sijainnut jonkinlainen yhdyskunta, jossa hansakauppiailla oli oikeus käydä kauppaa, ja Tallinnahan oli yksi hansakaupungeista. Helsingin Vironniemi on paikka, johon kaupungin keskus siirrettiin v. 1640. Tosin tuolloin niemen nimenä oli Estnäs(skatan), ja vasta 1900-luvun alussa esiintyi ensi kerran suomenkielinen nimi, kun kadunnimelle Estnäsgatan ehdotettiin suomenkielistä asua Vironniemenkatu. Käytössä oli ollut jo suomalainenkin mukaelmanimi Estnääsinkatu/Estnäsinkatu. Kadun nimi vahvistettiin kuitenkin asuun Vironkatu.
Virolaisiin kosketuksiin viittaavia ruotsin Est-alkuisia paikannimiä on useita kymmeniä Uudenmaan saaristossa ja etelärannikolla. Monet niistä ovat pienten luonnonpaikkojen nimiä (esim. viljelysnimi Estkärr ja karinnimi Estgrundet), joista osa liittyy ilmeisesti 1700-luvulla Virosta tulleisiin pakolaisiin. Sen sijaan suomen Eesti-, Eisti-alkuisia nimiä on paikannimikokoelmien mukaan vain muutama ja nekin ovat todennäköisesti syntyneet etupäässä ruotsinkielisen nimen pohjalta. Keskiaikaisesta virolaisvaikutuksesta Suomessa ovat todisteena esimerkiksi kylännimet Estbacka ~ Eestinmäki (Porvoo) ja Estby ~ Eestinkylä (Kirkkonummi).
Poimintoja paikannimikokoelmista
Eestiluoto (Sipoo) Saari ulkomerellä lähellä Helsingin rajaa. Saaren nimi viitannee yhteyksiin Suomenlahden yli. Saaren ruotsinkielinen nimi on Estlotan.
Eisti (Vehkalahti, nyk. Hamina) Kari, rinnakkaisnimi Eistinkari sekä matalikko Eistinkuohuva Vehkalahden saaristossa.
Eistilä (Karuna) Pieni kylä Sitolahden ja Neitsaaren välissä. Siihen kuuluu kaksi kantatilaa: Ylitalo ja Alatalo. Vanha nimitys on Eistböle. Kylän edustalla oleva merenlahti on Eistilänlahti.
Virola (Hollola) Lohkotila, erotettu 1946. Asukkaat karjalaiset siirtolaiset Virolaiset.
Virola (Metsäpirtti) Tila, jonka aikaisempi omistaja oli aikoinaan siirtynyt Virosta, mistä sitten nimi Virolakin johtui.
Virolainen (Riistavesi, nyk. Kuopio) Lampi Venäinsuon pohjoispuolella, Venäinlammen ja Venäinniemen välissä. Rinnakkaisnimi on Vironlampi.
Vironapaja (Myrskylä) Loiva ranta Kirkkojärvessä. ”Olikohaa tääl ollu alkuaas virolaisii ja ne olis kalastannu. Niim miä muistan niinko vanhat ihmiset olis puhunnu.”
Vironhiekka (Uusikirkko Vpl.) Lentohiekka-alue. Paikalle kerrotaan haudatun virolaisia sotilaita tai merimiehiä.
Vironperä (Lohja) Lohkotila, kuulunut alkuaan Ison-Teutarin maihin. Nimi mukailee omistajan, Johannes Virolaisen, sukunimeä.
Vironvuori (Vehkalahti) Korkea kallio. ”Kuulemma son siint saanu nimensä -- ennen kävivät paljo Viros niit silakkoi viemäs ja, nin emännät ain kävi vuorel kattomas että näkyykö niit jahtii tulevan.”