Uusi-Seelanti on saarivaltio Tyynellä valtamerellä. Alankomaalaiset nimesivät sen Nova Zeelandiaksi 1600-luvulla maakuntansa Zeeland mukaan. Vaikka Uusi-Seelanti on Suomesta katsoen maantieteellisesti etäisin valtio, on Suomessakin ollut useampikin Uusi-Seelanti-niminen paikka. Tämä ei ole suinkaan sattumaa, vaan Tyynen valtameren Uuden-Seelannin kaukaisuus, löytäminen ja asutushistoria ovat esillä Suomen Uusien-Seelantien nimeämisperusteissa.
Nimiarkiston paikannimikokoelman perusteella Suomessa (mukaan lukien Karjalan luovutetut alueet) on tai on ollut ainakin seitsemän Uudeksi-Seelanniksi nimitettyä paikkaa: niitty (Forssa), pelto (Forssa), pelto (Kokemäki), saari (Mäntsälä), kaupunginosa (Valkeakoski), kulmakunta (Viipuri), huvila-alue (Viipuri). Lisäksi Nimiarkistosta löytyy neljä Seelantia: pelto (Forssa), kulmakunta (Haukipudas, nyk. Oulu), saari (Liperi), puuvillatehtaan karstaamo-osasto (Tampere). Maanmittauslaitoksen peruskartassa on lisäksi Seelanti-niminen talo Juuassa. Viipurissa ja Oulussa on (Uusi-)Seelanti-nimien pohjalta muodostettu myös liittynnäisiä: Seelannintie (Viipuri, Oulu), Seelanninkuja, Seelanninpuisto (Oulu).
Seelanti tai Uusi-Seelanti on useimmissa tapauksissa – ellei kaikissa – tyypiltään vertaileva siirrynnäinen eli proprinen metafora. Se siis rinnastuu nimenantajan tuntemaan tai kuvittelemaan jo nimettyyn paikkaan. Nimenantajalle Uusi-Seelanti maana on voinut edustua esimerkiksi prototyyppisenä siirtomaana tai mahdollisimman kaukaisena paikkana. On mielenkiintoista havaita, että vaikka alkuperäinen Zeeland onkin Alankomaissa, on Seelanti-paikat oletettavasti nimetty Uuden-Seelannin mukaan.
Forssassa samalla omistajalla on ollut kaksi peltoa, joista toinen on Seelanti ja toinen Uusi-Seelanti. Forssan Seelanti-pellon arvellaan saaneen nimensä sijainnistaan etäällä kotitilasta. Sen lähistöllä olleen Uusi-Seelanti-nimisen pellon kohdalla ei selviä, viitataanko alkuosalla Uusi uudempaan Seelanti-peltoon vai onko kyseessä Seelantia täsmällisempi proprinen metafora. Forssan Uusi-Seelanti-niityn nimi puolestaan tulee siitä, että se on ”löydetty kuin uusi maanosa”. Tampereen Finlaysonin puuvillatehtaan eri osastot ovat saaneet kansanomaiset nimensä kaukaisten paikkojen mukaan (mm. Kongo, Siperia). Nimillä on viitattu ainakin osastojen olosuhteisiin. Siirtolaisten asuttama kaukainen saari on osuvampi esikuva tähän joukkoon kuin Zeelandin maakunta Alankomaissa.
On jokseenkin hämmästyttävää, että Viipurissa on ollut samaan aikaan kaksi Uudeksi-Seelanniksi kutsuttua paikkaa eri puolilla kaupunkia. Toinen Uusista-Seelanneista oli uudeksi kaupunginosaksi kaavaillun Uudenkylän pilkkanimi. 1941 tiedettiin kertoa, että Uudenkylän ensimmäiset mökit olivat romanien, ja siksi paikkaa kutsuttiin pilkkanimellä. 1972 on arveltu, että samainen kulmakunta on saanut nimensä kaukaisesta sijainnistaan.
Oulussa tiedettiin kertoa 1971, että paikalliset pitivät kulmakunnan nimitystä Seelanti pilkkanimenä, vaikka ulkopuolisten käytössä siihen ei tuntunutkaan liittyvän halventavaa sävyä. Nimi viittaa uuden asuinalueen asuttamisen synnyttämään mielikuvaan uudesta siirtokunnasta. Oulun Seelanti on Viipurin Uuden-Seelannin tavoin ollut romanien suosiossa. Valkeakoskella niin ikään kyse on humoristisesta köllinimestä tai pilkkanimestä Mattilan taajamalle, mutta tarkempaa nimeämisperustetta ei nimilipuissa kerrota. Kokemäen pelto, Juuan talo, Viipurin Papulan huvila-alue ja Liperin saari jäävät avoimiksi tapauksiksi puutteellisten lähteiden takia.
Suomen Seelanti- ja Uusi-Seelanti-nimet kertovat jotain nimenantajien maantiedon ja historian tietämyksestä. Lisäksi ne kertovat paikallisista nimimuodeista. Mäntsälän Uusi-Seelanti-nimestä kerrottiin 1965, että se ei ole kansanomainen ja esiintyy ainoastaan vuoden 1915 kartassa. Saari on nimetty samaan tapaan eksoottisen paikan mukaan kuin muutkin lähialueen (Sälinkään kartanon) kohteet, kuten esimerkiksi torpat Kiina ja Batavia. Vastaavasti myös esimerkiksi Oulussa tällaiset vertailevat siirrynnäiset olivat muodissa 1900-luvun alkupuolella.
Mainittakoon vielä, että Suomessa ainakin kolmea paikkaa on nimitetty Australiaksi: tilan äärimmäisessä laidassa sijainnut kaukainen pelto (Juankoski), luoto (Parainen), pienten saarten ryhmä (Sääminki). Australioita on siis huomattavasti vähemmän kuin Uusia-Seelanteja, mutta onhan Uusi-Seelanti huomattavasti Australiaa etäämpänä Suomesta katsoen.