Vastaus
Haaveellista suunnitelmaa, kaukaista ihanneyhteiskuntaa kutsutaan utopiaksi. Sana esiintyi ilmeisesti ensimmäisen kerran vuonna 1516 Sir Thomas Moren (1478–1535) julkaiseman kirjan nimessä. Utopia on sekoitus kreikkaa ja latinaa, ja se tarkoittaa paikkaa, jota ei ole. Sanan osat ovat kreikan ou ’ei’ ja tópos ’paikka’ sekä latinan nomininjohdin ‑ia.
Sanaa dystopia käytti puolestaan tiettävästi ensimmäisen kerran brittiläinen kansanedustaja John Stuart Mill vuonna 1868. Sanan alussa on kreikkalainen etuliite dys- ’epä‑, huono‑’. Dystopia on utopian vastakohta: ”huono paikka”, paikka, josta ei haaveilla, ja jonka ei toivota tulevan todeksi, kauhukuva tulevaisuuden yhteiskunnasta.
Lähteet
Koukkunen, Kalevi: Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja. WSOY, 1990.