Vastaus
Tervahaudat ovat maahan kaivettuja uunimaisia rakenteita, joita on käytetty tervanpoltossa. Tervahaudoissa poltettiin tervaksia eli havupuun pihkaista puuainesta, josta poltettaessa tislautuu nestemäistä tervaa. Tervanpoltto oli Suomessa 1600–1800-luvuilla tuottoisa elinkeino.
Moni tervahaudan lähellä sijainnut talo tai torppa on saanut nimen Tervahauta. Tämän nimisiä asumuksia on ollut etenkin Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Etelä-Hämeessä ja Tornionjokilaaksossa.
Sukunimeksi Tervahauta on tullut talon tai torpan nimen kautta lähinnä Länsipohjassa. Asiakirjoihin on merkitty 1800-luvulla esimerkiksi Johan Tervahauta Karungissa, Joh. Tervahauta Ylitorniolla ja Salomon Tervahauta Pellossa. Heinäkuussa 2024 Tervahauta-nimisiä oli 237.
Lähteet
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelu
Wikipedia: tervahauta
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala 2000: Sukunimet