Nimitys takkala tunnetaan vanhastaan aika laajalti Itä- ja Pohjois-Suomen murteissa. Osin samoilla seuduin on käytetty myös verbejä takeltua, takeltaa ja takaltaa, jotta tarkoittavat kiinni tarttumista ja juuttumista. Samantapaisia ja samaa lähtöä olevia verbejä on murteissa muitakin (esimerkiksi takistua ja takistaa). Myös yleiskielen takellella ’takerrella’ kuuluu samaan sanueeseen. Näiden kaikkien on arveltu olevan samaa alkuperää kuin takertua ja takku. Verbille takertua on Sirkka-Liisa Hahmo joitakin vuosia sitten ehdottanut germaanista lainalähtökohtaa.
Takkala
KysymysKun talvisin lämpötila nousi nollaan ja plussan puolelle, sanottin meillä lumen olevan takkalassa. Se oli siis nuoskaa, ja siitä oli hyvä tehdä lumiukkoja. Mistähän tuo takkala on lähtöisin?
Vastaus
Sirkka-Liisa Hahmo: Suomen takertua-pesyeen germaanisista juurista. SUST 270, 99–105. 2014.