Suomen Plevna-paikannimet (myös asussa Pleuna ja Leuna) viittaavat Bulgarian Plevnan (nyk. Pleven) kaupungin nimeen. Kaupunki oli yksi vuosina 1877−78 käydyn Venäjän ja Turkin välisen sodan taistelukentistä ja sotaan osallistui myös Suomen kaarti, Venäjän vallan alaisuudessa kun oltiin. Sodankäyntiä ja sen saavutuksia kuvailtiin lehdissämme, ja sitä kautta Plevnan kaupungin nimi ja sen linnoitus tulivat tutuksi Suomessakin.
Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on nelisenkymmentä Plevna-nimeä. Ne ovat tarkoittaneet lähinnä asumuksia, joista monet ovat nykyisin hävinneet. Plevnaksi nimettiin esimerkiksi taistelun aikaan rakennettuja torppia taistelun voiton kunniaksi. Plevna-nimen sai myös Finlaysonin puuvillatehtaan palaneen kutomosalin tilalle vuonna 1877 valmistunut ”Suomen suurin työhuone” Tampereella sekä entisessä Pohjan pitäjässä sijanneen kehräämön samoihin aikoihin valmistunut työläisasuntola.
Lisäksi kansan muistissa on ollut kymmenisen talonnimeä, jotka sodasta palanneet kaartilaiset ovat nimenneet. Esimerkiksi Alajärven Plevnasta kerrotaan, kuinka Turkin sodasta tullut mies oli raivannut maan ja nimennyt tilansa Plevnan linnoituksen mukaan. Toisen tarinan mukaan tilan perustaja olisi verrannut taloaan Plevnan linnoitukseen siksi, että se antoi suojan ”kruunua” vastaan. Tilan ympärille kasvoi myöhemmin kylä, jonka nimi on vakiintunut asuun Pleuna (eli Pleunanloukko eli Leunanloukko).
Peruskartassamme on Plevna-paikannimiä eri asuissa Alajärven lisäksi muun muassa Hämeenlinnassa, Kangasalla, Lieksassa, Nokialla, Parikkalassa, Rovaniemellä ja Savonlinnassa. Tiennimistöönkin Plevna on päätynyt, kuten Leunantie Ähtärissä, jossa on ollut Leunan torppa (myös Plevna-niminen alue 1900-luvun alussa).