Latinan oratorium tarkoittaa rukoushuonetta, kappelia, kirkkoa. Sana on johdos verbistä orare, joka tarkoittaa Jumalalle puhumisen eli rukoilemisen ohella pyytämistä ja yleensä puhumista. Latinan sana lainautui kirkollista rakennusta tarkoittavana italiaan muodossa oratorio, ranskaan muodossa oratoire ja englantiin muodossa oratory.
Musiikkigenre nimeltään oratorio alkoi syntyä 1600-luvulla rinnan oopperateosten kanssa. Paaston aikaan ei ollut soveliasta esittää viihteellisiä oopperoita, joten silloin esitettäviksi sävellettiin hengellisiin aiheisiin perustuvia teoksia, joiden nimiksi vakiintui esittämispaikan mukaisesti oratorio. Vanhemman merkityksen ja siitä myöhemmin johdetun musiikkiteoksen merkityksen ero näkyy vielä esimerkiksi englannin kielessä, jossa musiikkiteosta tarkoittaa italian mukainen oratorio. Italiaan kieleen perustuu myös suomen oratorio. Saksan Oratorium- ja ruotsin oratorium-sanat taas perustuvat latinan kirjoitusasuun.