Nurkkasihteeri oli maaseudulla kirjoitustaitoinen mies, joka pientä maksua vastaan kirjoitti esimerkiksi kauppakirjoja. Hän oli siis eräänlainen kylän kirjuri. Nimitykseen saattoi sisältyä myös halveksivaa sävyä, ja Saarijärveltä on tieto, jonka mukaan ”nurkkasihtieri” oli ”veärennöskirjan tekijä”.
Myös Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisessa sanakirjassa (1874–1880) on sana nurkkasihteeri, ja sen merkityksenä on ’knutskrifvare’. Sana on mukana vielä Nykysuomen sanakirjassakin (1951–1961), jossa sen merkityksenä on ’(halv.) tav. itseoppinut, epäpätevä asioitsija, nurkkakirjuri’. Myös muita nurkka-alkuisia ja kielteissävyisiä yhdyssanoja mainitaan: nurkka-asianajaja, nurkkakauppias, nurkkamestari, nurkkaräätäli, nurkkateatteri ja niin edelleen. Nykykielessä tähän ryhmään kuuluvista taitaa tutuin olla nurkkapatriootti.