Mustameri Euroopan ja Aasian välissä on syvä, pinta-alaltaan reilun 400 000 km² kokoinen vuoristojen reunustama sisämeri. Meren nimi on muillakin kielillä samansisältöinen kuin suomeksi, sillä meri on saanut nimensä sen pohjaa peittävän tumman, rikkivetypitoisen liejun takia.
Suomessakin on muutamia Mustiameriä, jotka tosin ovat aivan eri kokoluokkaa kuin kuuluisa kaimansa. Nämä pienet lammet mm. Kemijärvellä, Pudasjärvellä, Enonkoskella, Rautalammilla(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) ja Hattulassa ovat saaneet nimensä tummasta vedestään.
Tunnetuimmat merialueet Suomessa ovat Itämeri, sen osat Ahvenanmeri, Perämeri ja Selkämeri sekä pienet merialueet mm. Häijymeri(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) nykyisessä Naantalissa, Kuivasmeri Haukiputaalla ja Pietarmeri(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) Luvialla. Suomessa on lisäksi joukko muita meri-loppuisia vesistönimiä, joiden tarkoitteet ovat Mustienmerien tavoin pieniä, mutta usein syviäkin lampia. Tällaiset nimet lienevät lähinnä leikkimielellä syntyneet. Suomen murteissa ei tunneta sanalle meri maastosanana muuta merkitystä kuin ’suuri vesialue’.
Kyseisistä lammennimistä Peiponmeri, Peiposenmeri ja Peipposenmeri esiintyvät muita useammin. Niitä on Nimiarkiston paikannimikokoelmien mukaan yhteensä nelisenkymmentä, ja ne keskittyvät pääasiassa Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Vain muutaman nimen yhteydessä mainitaan peippolintu, esim. Iisalmessa Peipposenmeren rannalla kerrotaan aikoinaan pesineen peipposia. Nämä pienten vesialueiden nimet ovatkin saattaneet siirtyä lainautuen ‒ pieni lampihan voi olla peipposelle meri, kuten Enonkosken Peipposenmeren(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) nimitiedossa arvellaan.
Meri-loppuiset nimet voivat tarkoitteeltaan olla muitakin kuin vesistönimiä, mutta usein nekin palautuvat sellaisiksi. Virroilla on Itämeri(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)-niminen kylä Riitajärven länsipuolella. Kertoman mukaan Riitajärveä on leikillisesti alettu kutsua Itämereksi, kun eräs isäntä 1900-luvun alussa järven rannalle taloa rakentaessaan totesi, kuinka kylmästi tuuli puhalsi järveltä, idästä päin. Kylää alettiin kutsua järven mukaan Itämerenkyläksi.
Poimintoja Nimiarkiston kokoelmista:
Akanmeri(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (Polvijärvi) Melko laaja vesiperäinen alue, joka on ennen ollut lampena. Nykyisin se on suomaata ja niittyä.
Kokkomeri(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (Lieksa) Syvä lampi Kokkokankaan kupeessa. Noin kolmen kilometrin päässä on lampi Repomeri ja noin kymmenen kilometrin päässä Enossa lampi Peipposenmeri.
Rutjanmeri(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (Juuka) Hete Yläniitynkorven luona, ”siin ov vettä usseen, se on kaet ollu’ ’aekasemmil lampena”.
Suolameri(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (Lieksa) Pieni lampi Varpovaaran länsipuolella, ”siihe oh hevoslasti ja sem mukana suolakuorma’ ’ennev vanahhaan puonna”.