Vastaus
Suomen sanojen alkuperä -teoksen 2. osassa arvellaan, että kyseessä on leikillinen mukaelma sanonnasta (ei ole) moinaan, joka on pronominivartalon mo sijamuoto (monikon essiivi sekä omistusliite). Pronominivartalo mo on pohjana esimerkiksi sanoissa moinen ja mokoma.