Ilmauksesta ”miestä, väkeä tms. niin kuin pihua” (= paljon miehiä tms.) on tietoja etupäässä hämäläismurteista. Suomen murteiden sana-arkistossa on seuraavanlaisia esimerkkejä hämäläismurteisiin kuuluvista Ylä-Satakunnan murteista: Miästä ku pihua (Mouhijärvi), Siälä oli räätikkään (= lantun) taimia ninku pihua (Tyrvää), oli väkee ninkup pihua (Hämeenkyrö).
Samantapaisesta paljouteen viittaavasta merkityksestä on kysymys, kun Ikaalisissa on sanottu: Siltä miäheltä tulee puhetta vaan ku pihua. Vauhtiinkin on voitu viitata: Se poika menee tuala aika pihua (Ikaalinen).
Tuntemattoman Hietanen on lounaissuomalainen, mutta lounaismurteista ei sanonnan käytöstä kuitenkaan ole arkistotietoja. Tarvasjoelta, Turun ylämaasta läheltä lounaismurteiden aluetta, on kuitenkin lähes sadan vuoden ikäinen kirjaus: Ihmisii oli niinko pihuu ja pihuu.
Pihu-sanalla on muitakin merkityksiä. Etelä-Pohjanmaalta ja sen hämäläisistä etelänaapureista on tietoa ’huonon, sammumaisillaan olevan tulen t. nuotion’ merkityksestä (Isojoelta: tuollaanen pihu vain takanperäs). Kun lisäksi on muutama tieto ’pihinää’ tms. merkitsevästä pihusta, voisi arvella, että myös ’huonon tulen’ merkitys voisi liittyä pihistä-verbiin. Etymologiset sanakirjat taas pitävät pihistä-verbiä taustaltaan onomatopoeettisena, ääntä jäljittelevänä.
Paljouden ilmaisussa käytetty pihu-sana tuskin liittyy pihinään, joten sanonnan alkuperä jää epäselväksi.
Vastaaja: Suomen murteiden sanakirjan toimitus