Vastaus
Valitettavasti sanan alkuperästä ei löydy tietoa. Se lienee lähtöisin sotilasslangista: se mainitaan Antti Penttisen Sotilasslangin sanakirjassa (1984), ja niiden tietojen mukaan sitä olisi alettu käyttää 1970-luvulla. Lusmuilla tarkoittaa sotilaiden kielessä palveluksen pakoilemista, ja lusmu on ’palvelusta kartteleva mies’. Samaa merkitsevät myös luumu ja lusperi (myös Lusberg).
Sotilasslangista sana näyttää levinneen 1980-luvulla Helsingin slangiin ja sittemmin myös yleisempään puhekieleen. Se on mukana myös Kielitoimiston sanakirjassa, kylläkin arkikielisenä. Sen sijaan suomen vanhemmissa murteissa lusmuilu ei ole tuttu, joten se on varsin nuori sana.