Isä-nimiä on Nimiarkiston kokoelmissa suhteellisen vähän, ja ne sijoittuvat pääosin eteläiseen osaan Suomea. Nimiä on annettu isien ja isoisien mukaan, esimerkiksi Kuivaniemellä on Isä-Matin halme, Virroilla Isänaho ja Vesilahdella Isäinmaa. Isänmaa-nimisiä peltoja onkin useita. Ne keskittyvät Varsinais-Suomeen ja Pirkanmaalle ja kuten monet muutkin samanalkuiset nimet, ne kertovat entisestä tai nykyisestä omistussuhteesta.
Paljon on myös Isänpeltoja. Isä-alkuinen nimi on monelle käyttäjälleen henkilökohtainen, mutta peltojen nimet ovat muutenkin tavallisesti pienten käyttäjäjoukkojen, tilan ja mahdollisesti vain lähinaapurien tuntemia nimiä. Isä- esiintyy myös talonnimissä: Somerolta, Ypäjältä, Äyräpäästä ja Taivassalosta on kerätty Isälä.
Isä-nimen vieressä voi olla myös Äiti-nimi vastakohtanimenä, esimerkiksi Haukivuorelta on saatu Isänkivi ja Äidinkivi, Ypäjältä Isänlammi ja Äidinlammi ja Kustavista Isäriutta ja Äitiriutta. Ruokolahdelta on kerätty perhe: Isävuori, Äitivuori ja Poikavuori. Näistä Isävuoren kerrotaan olevan suurin.
Joitakin henkilöitä on voitu pitää myös muutoin isämäisinä. Sonkajärven Isä-Tiihosen mutkan kerrotaan esimerkiksi tulleen vanginvartijan nimestä. Isällä on voitu viitata myös taivaan isään eli Jumalaan.
Paikannimistössä esiintyy lähinnä yleissuomalainen sana isä. Murteellisista samaa tarkoittavista ilmauksista ei ole juurikaan tietoja. Isu-nimen taustalla voi olla isän lisäksi isoäidin nimitys (Etelä-Pohjanmaalla) tai henkilönnimen puhuttelumuoto (esim. < Iisakki, Israel). Miehikkälästä on saatu Isukanniitty ja Isukanlähde. Isukka onkin isän hellittynimi alueella. Somerolta taas on kerätty Isilä talonnimenä. Faija-alkuisten nimien taustalla lienee ennemmin isoisän tai muun vanhemman miehen merkitys kuin ’isä’. Vaija-nimien taustalla voi lisäksi olla sukunimi.