Hulipas-nimen synty ulottuu muutaman sadan vuoden päähän, sillä nimi mainitaan asiakirjoissa ensi kerran jo 1500-luvulla. Juupajoen Hulipas, jota kutsutaan myös nimellä Hulipasjärvi, sijaitsee Orivedeltä Kuorevedelle kulkeneella eräaikaisella vesireitillä. Järven nimestä on Oriveden isonjaon asiakirjoissa vuonna 1785 merkintä (Iso-) HulipasSiö. Järven rannalla on samanniminen talo ja kylä.
Suomessa ei ole muita Hulipas-nimisiä paikkoja. Suomen murteiden sanakirjan mukaan murteissamme ei myöskään tunneta sanaa hulipas, mutta kylläkin sellaisia sanoja kuten hulppavesi, hulavesi ja hulasvesi ’väljä, runsas vesi’; esimerkiksi olla hulasvedellä ’veden peittämänä, tulvaveden vallassa’. Samoin tunnetaan muun muassa adverbit huleellaan, hulaallaan, hulaisillaan, hulpeillaan ’tulvillaan, ääriään myöten täynnä (vettä)’.
Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on jonkin verran Huli- ja Hulp-alkuisia paikannimiä. Niiden taustoista ei juuri ole tietoa, mutta esimerkiksi Asikkalan Hulinluoto on vedenalainen luoto Ruotsalaisen järvessä ja Ypäjän Hulpurikorpi on vetinen suo.
Juupajoen Hulippaan järven rantamaa on paikoitellen todennäköisesti ollut tulville alttiina. Hulippaan kaakkoispuolella oleva pienempi järvi on 1800-luvun alkupuolelta olevassa pitäjänkartassa merkitty nimellä Vähä Hulipan järvi ─ sen nykyinen nimi on Rassinjärvi järven rannalla olevan talon mukaan. Näiden järvien välissä virtaavan nykyisen Rassinojan varrella on ollut niittyä, joka varmaankin on jäänyt tulvaveden alle etenkin keväisin ja syksyisin. Juuri tästä lienee Hulippaan järvikin saanut nimensä. Hulippaan talo rakennettiin joen suuhun Hulippaan järven rannalle.