Aurinko-alkuisia paikannimiä sävyttää yleensä myönteinen kaiku, ja ne ovat semanttisesti läpinäkyviä; niitä ovat saaneet paikat, joihin aurinko on paistanut erityisen paljon. Esimerkiksi Piikkiön Aurinkopaikka kuvaa aluetta, johon aurinko paistaa iltaisin lämpimästi, Virtain Aurinkovuorelle sopii auringonpaiste tavallista pidemmän osan päivää ja Parikkalan Aurinkomäeltä lumet sulavat aikaisin. Längelmäen Aurinkokalliolla lasten on ollut tapana maata auringossa, ja Outokummun Aurinkoluoto on saanut nimensä lukuisista auringonpalvojista.
Nimiarkiston kokoelmissa on kaikkiaan vajaa kuusikymmentä Aurinko-nimeä. Enimmät niistä ovat nuoria asutusnimiä. Esimerkiksi Somerolla on Aurinkomäki-niminen tila, huviloiden nimeksi on annettu mm. Aurinkokallio Espoossa ja Kangasalla. Aurinkorinne, loma-ajan tontti, sai nimensä, kun omistaja oli kävellyt alueella ystävättärensä kanssa kauniina kesäpäivänä. Juuassa puolestaan on erään huvilan tiellä portti nimeltään Aurinkoportti, jonka pyöreästä keskuskuviosta lähtee säteitä.
Hämmentävän monet Aurinko-nimet sijoittuvat Vihtiin. Hulttilan kylässä on erityinen nimikeskittymä, sillä kylässä on kolme Aurinkorinteeksi kutsuttua tilaa tai loma-asuntoa, jotka sijaitsevat melko lähekkäin, ja Ruskelan ja Kourlan kylissä on tilannimi Aurinkomäki käännetty ruotsinkielisestä nimestä Solbacka. Vihdin Enäjärven rannalla sijaitsee Aurinkola-niminen huvilatontti. Lisäksi Vihdissä on matonpesupaikan nimenä Aurinkoranta. Leikkisästi saatettiin sanoa: ”Lähdetään aurinkorannalle.” Herää epäilys, liekö Vihdin Aurinko-nimien taustalla jonkinlainen nimimuoti tai vain sattuma – vai onko Vihti kenties poikkeuksellisen aurinkoinen kunta.
Aurinko-nimet rinnastuvat usein yleisempiin ja osittain monitulkintaisiin Päivä-alkuisiin nimiin. Enontekiöllä on lohkotilan Aurinkorinne nimi on joskus kirjoitettu virheellisesti Päivärinne. Uudenkaupungin Pyhämaan kylässä on puolestaan vierekkäin Aurinkoranta-niminen kesämökki ja Päiväranta-niminen tila.
Auringonnousu ja erityisesti -lasku ovat tallentuneet monien luonnonpaikkojen nimiin. Ähtärissä Huhtiniemen tilalta Ulappaniemen pohjoisrannalle menevä tie sai nimekseen Auringonlaskuntie, koska paikalta saattoi ihailla ”mahtavaa auringonlaskua”. Valtimossa on Auringonlaskujäkälävuori, Kaarinan Kuusistossa Auringonlaskunkallio ja Kuhmoisissa metsäalue nimeltään Auringonlaskunsola. Vieremällä Pohjois-Savossa ovat hauskasti vierekkäin sekä Auringonlaskunpelto että Auringonnousunpelto. Samaan tapaan on olemassa myös Päivänlaskupelto (Pieksämäki, Mikkeli, Kangasniemi) ja Päivännousupelto (Haukivuori).
Esimerkkejä paikannimikokoelmista
Aurinkokello (Tuusniemi) on laakea kivi, johon on kaiverrettu aurinkokello ilmansuuntineen
Aurinkokivi (Ahlainen, Pori) sijaitsee Korkeakoskentien ja Pohjansahaan vievän tien välisessä maastossa. ”Siäl ylhääl niinko aurinko kuva, kiilamaine korkee kivi.”
Aurinkomäki (Turku) on tunnettu mäki Nummenpakan asuinalueella. Nimen kerrotaan johtuvan siitä, että pääsiäisaamuna aurinko tanssi juuri tällä mäellä. Aurinkomäen lähellä sijaitsee vastakohtaisesti Kuuvuori.
Aurinkovuori (Asikkala) on mäessä olevan pellon haukkumanimi, jonka naapurit ovat sille antaneet. Nimi juontaa juurensa siitä, että peltoa yritettiin aina vain viljellä, vaikka paikka on viljelykseen sopimaton.