1. Milloin ja miten sinusta tuli kieli-ihminen?
Olen äidinkielenopettajan tytär, ja kieli on ollut osa elämääni aina. Äiti luki minulle paljon, ja 5-vuotiaana aloin lukea itse. Erityisesti uutisteksti muodostui minulle hyvin tärkeäksi jo lapsena. Löysin hiljattain valokuvan, joka on otettu aamulla ennen ensimmäistä koulupäivääni. Olen siinä ruokapöydän ääressä ja luen sanomalehteä. Tämä kuva suorastaan liikutti: noin tärkeää uutisteksti oli minulle jo 7-vuotiaana!
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa äidinkielessäsi tai muissa kielissä?
Sanojen voima kiehtoo: miten valtavan määrän erilaisia tunteita kieli voikaan synnyttää!
3. Miten kieliasiat ovat läsnä jokapäiväisessä elämässäsi?
Teen uraani journalismin parissa, joten työpäiväni kietoutuvat kielen ympärille. Vapaa-ajalla kieli on vahvasti läsnä lastenkirjallisuuden kautta, sillä luen lasteni kanssa paljon.
Lukutaito ja empatia liittyvät vahvasti toisiinsa, ja tällaisina epävarmoina aikoina erityisesti medialukutaito on tärkeää.
4. Mitä ajattelet tämänhetkisestä kielimaisemastamme? Entä kielen muutoksesta?
Olen huolissani lukutaidon rapistumisesta. Lukutaito ja empatia liittyvät vahvasti toisiinsa, ja tällaisina epävarmoina aikoina erityisesti medialukutaito on tärkeää.
5. Katsotko pystyväsi vaikuttamaan siihen, miten kieleen ja eri kieliin Suomessa suhtaudutaan?
Pyrin omassa työssäni vaalimaan selkeää ja rikasta kieltä. Toivon, että sillä on merkitystä.
6. Mitä mieltä olet Suomessa nykyään käytävästä kielikeskustelusta?
Kielen tuleekin muuttua ajassa, mutta käymmekö tarpeeksi vakavaa keskustelua siitä, mitä suomen kielelle on tapahtumassa? Mielestäni emme. Suomen kieli on harvinaisuus, jonka sävyjä pitää pystyä vaalimaan. Tätä keskustelua pitää käydä nyt, kun olemme luovuttamassa yhä enemmän valtaa koneille. Riskinä on, että pian meillä kasvaa sukupolvia, joille kieli ei edusta tunteita.
7. Mikä on mielestäsi kielessä kauneinta ja kauheinta?
Kauneinta ovat sävyt, joilla voi välittää erilaisia tunnetiloja. Henkilökohtaisesti kauheinta on, jos oma teksti jumittuu kapulakielisyyteen.
Olisin mielelläni alkukesän sääuutinen.
8. Jos olisit kielenkäytön laji tai tekstilaji, mikä laji olisit?
Olisin mielelläni alkukesän sääuutinen: ihmisiä ilahduttava selkeäsanainen teksti, jossa aiheen kepeyden ansiosta saa myös leikitellä sanoilla.
9. Jos joutuisit autiolle saarelle ja saisit ottaa mukaan yhden kirjan, minkä kirjan ottaisit?
Tove Janssonin kirjan Muumipappa ja meri. Janssonilla on uskomaton taito kirjoittaa lohdullisesti, ja autiolla saarella kaipaisin juurikin lohtua.
10. Mitä muuta haluat sanoa jutun lukijoille?
Suomen kieli on rikkaus. Vaalikaamme sitä monin tavoin.
Mari Julku on 38-vuotias toimittaja, joka on viime vuodet keskittynyt erityisesti tutkivaan journalismiin. Tällä hetkellä hän työskentelee Iltalehden Plus-osastolla toimittajana ja tuottajana. Tänä keväänä Julku oli ehdolla Suuren journalistipalkinnon saajaksi Vuoden journalisti ‑kategoriassa. Julku on keksinyt pitkää helleaaltoa kuvaavan sanan käristyskupoli, jonka Kotimaisten kielten keskus valitsi heinäkuussa 2018 kuukauden sanaksi.
Toimitus: Olli Tamminen