Uuden musiikin kilpailun (UMK) finaalissa 10. helmikuuta toiseksi tuli Sara Siipola. Hänen esittämänsä kappale Paskana kertoo tunteikkaasti menetyksestä ja sitä seuraavasta tuskasta. Miksi maailma jatkaa pyörimistään, vaikka minäkertojan oma maailma on juuri pysähtynyt?
Samaa tematiikkaa on pyöritelty esimerkiksi The Rolling Stonesin rock-klassikossa Paint It, Black 1960-luvulla. Kappaleen suomenkielisen käännösversion Mustaa on levyttänyt Kai Hyttinen.
Siipolan esittämän laulun teksti on mielestäni taitavasti tehty. Analysoin seuraavaksi sen kertosäkeen osaa:
Perukaa häät, ristiäiset,
linnut, junat ja internet
pysäyttäkää,
etteks te nää,
mä oon paskana!
Lihavoidussa tekstikohdassa on kyseessä rinnastukseksi kutsuttu kieli-ilmiö. Rinnastus tarkoittaa virkkeen osien esittämistä keskenään samanarvoisina. Perinteisesti hyvän tyylin ominaisuutena on pidetty sitä, että rinnastettavat ilmaukset ovat samanarvoisia ja -muotoisia. Symmetrian vaatimus ulottuu myös merkitykseen.
Kielitoimiston sanakirjassa on rinnastuksen lisäksi hakusana rinnastussuhde, jonka kielitieteellinen merkitys selitetään näin:
– – Kiel. läheisesti toisiinsa liittyvien ja keskenään samanarvoisten kielellisten ilmausten (sanojen, lauseiden tms.) suhde, rinnasteisuus, parataksi.
Rinnastussuhteessa olevien lauseen osien tulisi siis liittyä läheisesti toisiinsa.
”Tässähän on virhe!”
Onko ilmaus linnut, junat ja internet siis tyylivirhe, epätasapainoinen rinnastus? Kun kerran vaatimus symmetriasta ulottuu merkitykseen asti, on rinnastusta pidetty kömpelönä ja tyylittömänä, jos sanat ovat hyvin eri tasoilla konkreettisuutensa suhteen.
Siksi lintujen ja internetin rinnastaminen saattaa särähtää kielikorvaan, vaikka molemmat ovatkin substantiiveja. Ne ovat silti abstraktiudeltaan hyvin erilaisia asioita: toinen on eläin, toinen taas maailmanlaajuinen tietoliikennejärjestelmä.
Linnut ja junatkin mietityttävät, kun toinen on elollinen, toinen eloton olio. On rinnastettu samanmuotoiset mutta ”toiminnaltaan” poikkeavat substantiivit.
Kyllä se joskus sopii!
Kielenhuollon ohjeissakin on kuitenkin mainittu, että pakinatyyliin tällaiset rinnastukset sopivat. Pakinatyyppisissä teksteissä ja vaikkapa juuri laululyriikoissa epäsymmetriaa käytetään paljonkin. Se on yleensä aivan tietoinen tyylikeino, jonka yhtenä tarkoituksena on herättää huomiota.
Huomaan, että yllättävät rinnastukset ei-asiatekstissä tuntuvat useimmiten virkistäviltä. Ilahdun, kun keksin kielellisen kikan laulusanoituksesta.
Häät ja ristiäiset kyllä, linnut ja internet ei?
Kertosäkeen ensimmäinen rinnastus perukaa häät, ristiäiset on niin sanotusti kieliopillisestikin selkeä. Häät ja ristiäiset ovat molemmat monikkosanoja: yhtä kokonaisuutta tarkoittavia sanoja, joita käytetään monikkomuotoisena. Lisäksi kumpikin on samassa sijamuodossa ja merkitsee juhlatilaisuutta. Mahdollisimman symmetrisestä ja rinnasteista siis!
Sitten siirrytään rinnasteisesta ei-rinnasteiseen ja alkaa kutkutus: Linnut, junat ja internet pysäyttäkää -rinnastus ei ole merkityksen kannalta ollenkaan tasapainoinen. Silti pätkä tuntuu toimivalta.
Kuulija sekä yllättyy että ilahtuu kappaleen sanojen ja säkeiden eriparisesta yhdistelystä ja jaottelusta. Kollegani huomauttikin, että ensimmäisellä kuuntelukerralla häntä ihmetytti, mitä perutaan ja mitä pysäytetään. Perutaanko häiden ja ristiäisten lisäksi myös linnut ja junat? Hetken hämmennyksen jälkeen toki selviää, että häät ja ristiäiset pyydetään peruuttamaan ja linnut, junat ja internet pysäyttämään.
Ne vain liikkuvat ja liikkuvat
Vaikka laulun minäkertojan maailma on pysähtynyt, linnut lentävät silti, kuin mitään dramaattista ei olisi tapahtunut. Lintuja on kuitenkin mahdoton pysäyttää. Mao yritti pysäyttää Kiinassa vuonna 1958 viljaa syövät varpuset, karmein tuloksin: varpuset kuolivat lähes sukupuuttoon, mikä johti vakavaan ekologiseen epätasapainoon. Satomäärät vähenivät sen sijaan että olisivat kasvaneet.
Laulussa linnut edustavat pysäyttämätöntä elollisuutta. Seuraavaksi mainitaan elottomat junat, joiden kulku sen sijaan on mahdollista pysäyttää. Junat ovat lakanneet liikkumasta ainakin äärisäiden ja lakkojen takia. (Irvileuat ovat jopa keksineet, että VR olisi lyhenne sanoista venaa rauhassa.) Silti junat yleensä kulkevat, eli koko junaliikenne on pysähdyksissä hyvin harvoin – mutta sattumalta näin on juuri tämän blogitekstin julkaisupäivänä. Junat ovat laulussa rinnastuksen eloton osa.
Viimeisenä mainitaan hahmottomin osa internet, joka ei ole selkeästi rinnastettavissa lintuihin ja juniin. Tuodaan esiin maailmanlaajuinen tietoverkko, käsitteellinen järjestelmä. Kuten lintuja, sitäkin on mahdotonta pysäyttää: samalla pysähtyisi koko nykymaailmakin. Internet on rinnastuksen abstraktein osa.
Miten se voi toimia?
Paskana-laulussa rinnastetaan abstraktiotasoltaan näin erilaisia asioita. Miksi kyseistä rinnastusta siis käytetään, vieläpä ilmeisen onnistuneesti? Minusta kiteytyksen ja korostuksen vuoksi.
Hyvin erilaisten substantiivien linnut, junat ja internet luetteleminen laulussa kertoo isosta tunteesta tiivisti, eritasoisten esimerkkien avulla. Kaikki nämä toisistaan poikkeavat maailman osaset vain edelleen liikkuvat ja toimivat, välittämättä kertojaminän maailman pysähtymisestä.
Rakenteellisella rinnastuksella vahvistetaan asetelmaa koko maailma vastaan kertoja. Rakenne toimii erinomaisesti sen odottamattomuuden ja vähintäänkin osittaisen eriparisuuden vuoksi. Vaikka asiatekstin tyylissä epätasapainoinen rinnastus usein ontuu, laululyriikassa se – säästeliäästi käytettynä – herättää huomion ja sävähdyttää sopivasti.