Ulla Ala-Ketola on pohtinut hiljaisuuden merkityksiä. Alla hänen ajatuksiaan aiheesta.
Olin kuusi viikkoa patikoimassa ja sen jälkeen buddhalaisessa luostarissa, ja sekä matkallani että luostarissa oli pääasiassa hiljaista. Tulin tutuksi kollektiivisen hiljaisuuden kanssa ja oivalsin hämmästyksekseni, että hyvin paljon asioita ja tietoa välittyy ihmiseltä toiselle, ilman että puhutaan sanaakaan.
Kerroin tästä kotiin palattuani ystävälleni, ja hän sanoi, että kuulostaa aivan hänen saunareissuiltaan vanhan isänsä kanssa. Nämä kaksi miestä ovat saunassa pääasiassa hiljaa, mutta erilaisia tunnetiloja ja tuntemuksia välittyy ähkäisyissä. Toinen ystäväni kertoi kuulleensa vuosia sitten radiossa ruotsalaisen kielitieteilijän esitelmän suomalais-ugrilaisille kielille tyypillisestä puhuvasta hiljaisuudesta.
Onko niin, että kieleemme, sen rakenteeseen, puhumistapaamme tms. kutoutuu hiljaisuus, puhutteleva, merkityksellinen hiljaisuus? Jos on, miten? Ja miksi?