Kielitoimiston tiistaigallupissa 19. syyskuuta 2017 pyydettiin mielipiteitä siitä, tulisiko nimike eduskunnan puhemies muuttaa eduskunnan puheenjohtajaksi. Vastaajia oli 544. Muutoksen vastustajat jäivät kyselyssä vähemmistöön, mutta heitäkin on huomattava määrä.
Kaikki eivät muutoinkaan pitäisi vakiintuneiden mies-loppuisten ammatti- tai tehtävänimikkeiden muuttamista sukupuolineutraaleiksi tarpeellisena. Monille myös sellaiset kerrokselliset ilmaukset kuin naisesimies tai rouva kirkkoherra ovat neutraaleja. Toisaalta kuitenkin juuri sanojen vakiintuneisuus voi piilottaa epätasa-arvoa pönkittäviä rakenteita. Sanat ovat aina kokoaan suurempia ja vaikuttavampia.
Suomen kielen lautakunnan kannanotossa (2007) kehotetaan suosimaan sukupuolineutraaleja ilmauksia, kun luodaan uusia tehtävänimikkeitä. Kannanotossa kehotetaan myös tarkastelemaan kriittisesti jo vakiintuneita nimikkeitä ja tarvittaessa muuttamaankin niitä sukupuoleen viittaamattomiksi. Suositus koskee erityisesti lainsäädännön ja hallinnon kieltä.
Nimikkeiden muuttaminen ei tietenkään ole mikään läpihuutojuttu. Esimerkiksi lakiin kirjattu nimike eduskunnan puhemies kantaa jo pelkän edustamansa instituution vuoksi historiallista arvolastia. Myös tämä tunnearvo täytyy ottaa huomioon nimikkeestä keskusteltaessa. Silti ”miehestä” ei tule ”ihmistä” eduskunnassakaan. Tätä heijastelee niin lautakunnan kuin Aamulehdenkin kannanotto. Keskustelu varmasti jatkuu – ja toivottavasti niin, ettei eri näkemyksiä suoralta kädeltä lytätä.
Kielitoimiston Facebook-sivulla kyseltiin 2017 ja 2018 mielipiteitä ajankohtaisista kieliasioista.