Ohjaamo (palveluneuvontapiste nuorille)
Puhdistamo (superfoodiin keskittynyt yritys)
Puhuttamo (puheenaihesivusto)
Punomo (käsityöyrittäjien nettikauppakeskus)
Siivoomo (siivousalan yritys)
Tuunaamo (parturi-kampaamo)
Vastaamo (psykoterapiakeskus)
Huomaan mainoksissa ja sosiaalisessa mediassa jatkuvasti tällaisia uusia nimiä. Kuten Elli-Noora Virkkunen arveli blogitekstissään pari vuotta sitten, mo-johtimen suosio on jatkunut. Nimet on muodostettu perinteisen mallin mukaan: kaikille tuttuja sanoja ovat leipomo, kutomo, varustamo, vuokraamo, valokuvaamo ja valvomo.
Tämä nimenmuodostustapa vaikuttaa olevan juuri nyt niin sanotusti produktiivinen. Olemassa olevien mallien mukaan muodostetaan enemmänkin saman näköisiä, uusia mo-loppuisia nimiä.
Kuinka hauskaa, että uusia nimiä syntyy tällä tavalla suomalaisittain! Ei aina englantia tai monen kielen sekasotkuyhdistelmää. Mo-nimet ovat lyhyitä, kuvaavia ja helppokäyttöisiä. Niitä on esimerkiksi helppo taivuttaa.
Myös tällaisten mo-sanojen tausta rupesi kiinnostamaan. Ja kun kiinnostus kielen ilmiöihin herää, kannattaa etsiä netistä Iso suomen kielioppi.
Sieltä selviääkin helposti mo-sanojen koostumus ja merkitys.
Mo-sanat on johdettu verbistä: leipoa > leipomo. Johdos ilmaisee kantaverbin tarkoittaman toiminnan suorituspaikkaa tai tapahtuman sijaintipaikkaa: jalostamo, kampaamo, pukimo, teurastamo, heräämö, kustantamo. Toiminta, jonka suorituspaikkaa mo-johdoksilla ilmaistaan, on yleensä ammatillista tai esimerkiksi instituution järjestämää.
Isossa suomen kieliopissa mainitaan lisäksi sellaisia vähemmän vakiintuneita sanoja kuin munimo, faksaamo, pullonpalauttamo ja herkkutattipakastamo.
Joskus jo olemassa oleva mo-sana on otettu käyttöön nimeksi: Teurastamo on kaikille avoin keskus, jossa on aiemmin toiminut teurastamo. Nimistönhuoltajakollegani muuten arveli, että juuri Teurastamon ja Logomo-tapahtumakeskuksen nimimalli on synnyttänyt buumiin.
Kieliympäristöään seuraava, suomen kielestä kiinnostunut havainnoija on iloinen: mo-nimet kukoistavat! Toivotan pitkää ikää!