Kielitoimiston Facebook-sivulla julkaistiin syyskuun ajan sosiaaliseen mediaan liittyviä pieniä kielijuttuja. Somesyyskuun ideoivat ja toteuttivat korkeakouluharjoittelijat Jemina Tukiainen ja Vilma Vartiainen.
Kielijuttuja julkaistiin maanantaisin. Postauksissa kysyttiin muun muassa somessa vilisevistä lyhenteistä (esim. av ’alustava varaus’, yp ’ylläpitäjä’), lopetusmerkin käytöstä hymiön tai emojin yhteydessä sekä englanninkielisten somekäsitteiden suomentamisesta.
Hashtag, aihetunniste, avainsana, ”hästä”
Mielipiteet jakaantuivat moniaalle etenkin puhuttaessa hashtageista eli aihetunnisteista. Kielitoimiston sanakirjan mukaan aihetunniste (myös hashtag, avainsana) on ”sosiaalisessa mediassa käytettävä, ristikkomerkistä ja sitä seuraavasta sanasta tai merkkijonosta koostuva tunniste, joka mahdollistaa samaan aihepiiriin kuuluvien viestien yhdistämisen”.
Nämä kolme sanaa on mainittu myös TEPA-termipankissa, joka kattaa useita erikoisalojen sanastoja. Sanoilla on siis jo melkoisen vahva status yleiskielessä ja myös erikoisalan kielissä. Toisinaan tilalle sopii myös pelkkä tunniste.
Facebook-kommentoijista osa veikkasi kasvavaa suosiota ilmauksille hästäk, hästäkki, hästä ja häsä. Yleiskielen näkökulmasta ne ovat kuitenkin toistaiseksi arkisia tai jonkin alan sisäistä slangia.
Suoratoisto eli arkisemmin striimaus
Astetta vaativampi pohdittava oli striimaus, jonka merkityksestäkin käytiin sivulla neuvottelua. Sekä Kielitoimiston sanakirja että TEPA-termipankki suosittavat tämän englannista mukautetun sanan tilalle ilmausta suoratoisto.
Kielitoimiston sanakirja määrittelee suoratoiston seuraavasti: ”tiedon siirto ja käyttö yhtäaikaisesti niin, että käyttö aloitetaan ennen kuin tieto on kokonaisuudessaan siirretty vastaanottajalle”. Sanan rinnalla on yleiskielessä käytetty myös ilmausta virtaustoisto.
Podcast
Niukimmin ideoita tuli podcast-sanan suomentamiseksi. Kielitoimiston sanakirjakin mainitsee vain podcastin ja podcast-tallenteen.
Tietotekniikan termitalkoissa esitetyn määritelmän mukaan kyseessä on ”podcast-lähetyksenä jaettava ääni- tai videotallenne”. Käyttäjä voi tilata tällaisen tallenteen verkkosyötteenä, niin että hän voi saada esimerkiksi yhden ohjelmasarjan ohjelmat sitä mukaa kuin uusia osia julkaistaan ja katsoa tai kuunnella tallenteen haluamanaan ajankohtana. Tilanteen mukaan voidaan puhua paitsi podcast-tallenteesta myös podcast-lähetyksestä, -sisällöstä tai -tiedostosta.