Kielitoimiston tiistaigallupissa 16.1.2018 kysyttiin, mikä sana sopisi kuvaamaan kuljettajatonta pienoislentolaitetta, jollaisia käytetään mm. kuvaus- ja kuljetustehtävissä sekä sotilastarkoituksissa. Vastauksia tuli 136. Valmiista ehdotuksista eniten kannatusta sai pienoiskopteri, mutta kannoilla seurasivat drone ja robottilennokki.
Vastaajilla oli monia muitakin ehdotuksia, muun muassa lenturi, monikopteri, kopterilennokki, lentobotti ja radiokki. Kuljettajaton lentolaite tosiaankin hakee vielä sopivaa yleisnimitystään. Toistaiseksi lehtiteksteissä laitteeseen viittaava sana usein vielä selitetään, mainitaanpa merkitysvastineitakin.
Drone näyttää olevan kaikkein tavallisin ilmaus yleisessä kielenkäytössä, varsinkin laitteita myyvien yritysten ja asianharrastajien keskuudessa. Kyselyn kommenteissakin dronea kannatettiin juuri sen yleisyyden vuoksi sekä siksi, ettei sillä vierassanana ole lennokki- ja kopteri-sanojen painolastia.
Paljon käytetään myös sanoja lennokki ja kopteri. Usein sana valitaan sen sen mukaan, miltä laite näyttää.
Kopteriloppuisista yleisilmauksina käytetään pienois-, mini- ja robottikopteria, kun taas täsmällisempää käyttötarkoitusta kuvaavat muun muassa kamera-, kuvaus-, jakelu- ja kastelukopterit. Kopteri-sanan huonona puolena kyselyssä pidettiin muun muassa sitä, että se tuo mieleen vain roottorisiipiset laitteet.
Lennokki-loppuisista sanoista yleisilmaus on ainakin robottilennokki. Lennokki-loppuisia yhdyssanoja käytetään erityisesti sotilaskäyttöön tarkoitetuista lentokoneen näköisistä laitteista: tiedustelu- ja taistelulennokki. Lennokin huonona puolena kyselyssä pidettiin sitä, että se tuo mieleen vain kiinteäsiipisen laitteen tai jopa paperisen lelun. – Lenturi voisikin tässä menestyä, koska siihen näitä mielikuvia ei liity.
Mielikuvat voivat toki muuttua sanojen uudenlaisen käytön myötä. Termivalinnan ongelmallisuutta ei kuitenkaan vähennä se, että kuljettajattomia laitteita on käytössä muuallakin kuin ilmassa: vempain voi siis myös muun muassa sukeltaa tai liikkua maata pitkin.
Keskustelu laitteista ja nimityksistä jatkunee.
Kielitoimiston Facebook-sivulla kyseltiin 2017 ja 2018 mielipiteitä ajankohtaisista kieliasioista.