Viiden kärki -juttusarja jatkuu! Vaihtelevin aikavälein ilmestyvissä kirjoituksissa ja videoissa nostetaan teemoittain esiin Kielitoimiston sanakirjan sana-aarteita. Twitterissä käytämme aihetunnistetta #KsViidenKärki.
Tämänkertaisessa kesäisen kepeässä listauksessa leikitellään viiden sanan monitulkintaisuudella murrenäkökulmasta. Sanoilla on yleiskielessä ja Kielitoimiston sanakirjassa vakiintuneet merkityksensä, mutta mitäpä käy, jos savolainen lukee sanat? Sukujuuriltaan osin savolainen, asiantuntijataustaltaan suomenmurteidensanakirjalainen toimittaja Ilona Paajanen poimi Kielitoimiston sanakirjasta savolaisilta kuulostavien sanojen kärkiviisikon.
5. Piällysmies
Vaikka Kielitoimiston sanakirja on suomen yleiskielen sanakirja, siinä esitellään jonkin verran myös laajalle levinneitä murre- ja slangisanoja. Sanakirjassa on kuitenkin tiettävästi vain yksi murteisessa äänneasussa esitetty hakusana, piällysmies. Piällysmies ei pelkästään kuulosta savolaiselta, vaan myös sen leikillinen merkitys viittaa savolaisiin.
4. Alakuloinen
Yleiskieli ja sitä myöten Kielitoimiston sanakirja tunnustavat alakuloiselle vain merkityksen ’apea, murheellinen, surumielinen’. Savolaisvaikutteissa marinoitunut mieleni alkaa kuitenkin heti askarrella alkueliöissä ja loisissa, siis alkuloisissa.
Savolaismurteiseen tulkintaan päädytään, mikäli sanarakenne hahmotetaan ala-kuloisen sijaan alaku-loiseksi. Tällöin alkuosan jälkimmäinen a näyttää ja kuulostaa švaa-vokaalilta. Savolais- ja pohjalaismurteissa tyypilliset švaa-vokaalit ovat siirtymä-äänteitä, jotka esiintyvät painollisen tavun jälkeen tietyissä konsonanttiyhtymissä.
3. Kuluma
Alakuloinen-hakusanan tavoin kuluman vokaalit saattavat aiheuttaa väärinymmärryksiä. Sanakirjassamme on esitetty sanan yleiskielen merkitys ’kulunut kohta’, kun taas savolaismurteissa kulumia ovat sekä käytössä kauhtuneet kohdat että kulmat.
Švaa-vokaalin lisäämällä kaksitavuisesta kulmasta saa kolmitavuisen kuluman. – Tämä viihdytti aikanaan myös Fingerpori-sarjakuvassa, jossa savolainen käsityöläinen poisti pöydästä ”kulumat”.
2. Väestöliike
Yksi savolaismurteiden leimallisimmista piirteistä on diftongien reduktio, eli suppenevan diftongin jälkikomponentin ääntyminen väljempänä. Näin esimerkiksi laivasta tulee laeva, äidistä (tai äitikästä) äet(ikkä) – ja väistöstä tietenkin väestö.
Kielitoimiston sanakirjassa hakusana väestöliike viittaa ihmismassojen liikkumiseen. Sen sijaan Savossa väestöliikkeitä tekevät yksittäiset ihmiset, jos he mielivät väistää vaikkapa kohti lentäviä vesi-ilmapalloja (tai ves-ilimapalloloita).
1. Muassa
Kielitoimiston sanakirjan savolaisviisikon kärjessä on hakusana muassa. Yleiskielessä sana kuuluu samaan pesyeeseen ja merkitysjoukkoon kuin selvästi tavallisempi mukana-sana: molempien kantasana on muka-. Itämurteissa esiintyvä muassa on sattumalta samassa asussa, vaikka taustalla onkin substantiivi maa.
Savolais- ja kaakkoismurteissa pitkät väljät vokaalit diftongiutuvat, esimerkiksi pitkä aa-vokaali notkistuu diftongiksi ua tai oa. Kansan suussa ilmiöstä puhutaan ”viäntämisenä”. Niinpä sanakirjan muassa-artikkelin esimerkki hänellä oli vaimo muassa saattaa savolaiskorviin kuulostaa hivenen huvittavalta – tai kompuroineen vaimon kannalta suorastaan harmilliselta.
