Panna juomalla eli juoda, ei pane tietääkseen eli ei ole tietävinään. Sanakirjantoimittaja Minna Salonen kirjoittaa tuoreessa Kielikello-artikkelissaan panna-verbin erilaisista käyttötavoista. Yksi niistä on yleiskielestäkin tuttu merkitys ’naida, nussia’. Panijoina voivat ihmisen lisäksi olla monet erilaiset tekijät (esim. puolukat eli puolat panevat hamphat). Panna-verbillä on mahdollista ilmaista myös esimerkiksi kohteliasta kehotusta: pankai ottaij joka lajja.
Kielenhuoltaja Henna Makkonen-Craig käsittelee jutussaan ilmaustyyppiä X on täällä (taas). Täällä-sanalla ei tässä viitata fyysiseen tilaan, esimerkiksi rakennukseen tai paikkakuntaan, vaan merkitys on abstraktimpi ja pikemminkin yhteisöllinen: ’keskuudessamme’, ’koettavissa’, ’katsottavissa’, ’käsillä’.
Kielikello siirtyi maaliskuussa jatkuvaan julkaisutahtiin. Lehden ilmestymisviesti muuttui samalla uutiskirjeeksi, johon kootaan edeltävien kuukausien aikana julkaistut jutut. Uutiskirje lähetetään nelisen kertaa vuodessa.