Sunnuntaina 8. syyskuuta vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää. Lukutaito on jatkuvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja syystäkin: heikko lukutaito on esimerkiksi esteenä sekä muulle oppimiselle että erilaisten julkisten palveluiden käyttämiselle. Teemaa on käsitelty hiljattain sekä Kelan järjestämässä tilaisuudessa että Suomen ja Viron PISA-tuloksia vertailevassa artikkelissa.
Lukutaito yhteiskunnan ytimessä
Kela järjesti 27. elokuuta Aamu Kelassa -tilaisuuden, jossa keskusteltiin suomalaisten lukutaidosta. Tilaisuuden otsikkona oli: Lukutaito heikkenee, miten julkishallinnon pitäisi varautua siihen? Kelan tiedotteessa kerrotaan, kuinka tuoreimman PISA-tutkimuksen mukaan jo useamman kuin joka viidennen yhdeksäsluokkalaisen lukemisen taso on niin heikko, että sillä ei pärjää yhteiskunnassa. Väestö myös ikääntyy, ja Suomessa asuu aiempaa enemmän ihmisiä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi.
Keskustelussa pohdittiin heikkenevän lukutaidon syitä sekä seuraavia kysymyksiä: Julkishallinnossa on jo pitkään panostettu selkeään kieleen, mutta riittääkö se? Millaisia palvelujen, tekstien ja kielenkäytön pitäisi olla, jotta ne olisivat jatkossakin asiakkaille ymmärrettäviä? Millaisia ratkaisuja voisimme löytää yhdessä?
Keskustelemassa oli muun muassa hyvän virkakielen ja selkokielen edistäjä, erityisasiantuntija Henna Kara Kotimaisten kielten keskuksesta. Keskustelu tallennettiin, ja tekstitetty tallenne on katsottavissa Kelan Youtube-kanavalla.
Lukutaitotyö tekijäänsä kiittää
Lukutaitoa tarkastellaan myös Kotimaisten kielten keskuksen johtajan Leena Nissilän ja Viron kielineuvoston puheenjohtajan, professori Birute Klaas-Langin tuoreessa artikkelissa ”PISA-tulokset Suomessa ja Virossa − yhtäläisyyksiä ja eroja”. Kieliverkoston sivuilla julkaistussa artikkelissa luodaan katsaus Suomen ja Viron PISA-tulosten kehitykseen. Vaikka molempien maiden tulokset ovat edelleen hyviä, on niissä tapahtunut laskua. Artikkelissa valotetaan tulosten laskun syitä ja seurauksia sekä kerrotaan toimista, joihin on ryhdytty.
Koska lukutaito on kaiken muun oppimisen perusta, sen heikkeneminen heijastuu oppimistuloksiin laajasti. Suomessa tämä on johtanut muun muassa kansallisen lukutaitostrategian laadintaan ja toimeenpanoon. Vuonna 2021 julkaistun strategian tavoitteena on luoda ja vahvistaa lukutaitotyön rakenteita, vahvistaa monilukutaito-osaamista sekä innostaa lukemaan ja monipuolistamaan lukutaitoa.
Laskeviin PISA-tuloksiin oli Suomessa reagoitu jo ennen lukutaitostrategiaakin. Vuonna 2017 perustettiin Lukutaitofoorumi kehittämään suomalaisten lukutaitoa ja lukuintoa. Foorumin luomia lukutaidon suuntaviivoja on edistänyt vuodesta 2019 alkaen Lukuliike. Lukutaidon edistämistä monipuolisesti ja laaja-alaisesti arjen, koulutuksen ja työn tarpeiden pohjalta on alettu kuvata käsitteellä lukutaitotyö.