Opittavaa jokaisesta kielestä

Voit kuunnella Kielikorvan marraskuun 2018 jakson Soundcloudin tai iTunesin kautta, Kotus-kanavalla Youtubessa tai lataamalla ohjelman mp3-tiedostona. Alla on poimintoja jakson keskeisistä sisällöistä tekstimuodossa.

---

Somali ja kurmandži

Kielikorvan aluksi juontajat Lotta Jalava ja Risto Uusikoski kertovat Kotimaisten kielten keskuksessa eli Kotuksessa toimitettavista maahanmuuttajasanakirjoista. Tekeillä ovat sekä Suomi–somali-sanakirja että Suomi–kurmandži-sanakirja. Somalisanakirjasta on jo verkossa käytettävissä aakkosväli A–R ja kurmandžisanakirjasta aakkosväli A–K, ja lisää on tulossa.

Kotus toimittaa ja julkaisee maahanmuuttajakielten sanakirjoja opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoituksen turvin. Projekti aloitettiin vuonna 2011. Tavoitteena on luoda suomi – vieras kieli -sanakirjoja sellaisille maahanmuuttajakielille, joissa sanakirjojen tarve on suurin. Ensimmäiseksi kohdekieleksi valittiin somali, koska somalinkieliset maahanmuuttajat olivat Suomen kolmanneksi suurin maahanmuuttajaryhmä venäläisten ja virolaisten jälkeen. Somalin puhujia on Suomessa parikymmentä tuhatta.

Toinen kohdekieli kurmandži on kurdin kielen toinen päämurre tai toinen kurdikieli. Sen puhujat tulevat Turkista, Syyriasta, Iranista, Irakista ja Armeniasta. Suomessa on useita tuhansia kurmandžia äidinkielenään puhuvia maahanmuuttajia. Myös kurdin toisesta kurdikielestä soranista on suunnitteilla sanakirja. Yhteensä kurdin puhujia on Suomessa yli 13 000.

Sanakirjojen tavoitteena on palvella Suomeen tulleita maahanmuuttajia maassa, jonka kieltä ja kulttuuria he vasta opiskelevat arjessaan. Sanakirjoista on hyötyä tulkeille ja kääntäjille, joiden työtä sanakirjojen puute vaikeuttaa. Sanakirjat ovat avuksi, kun maahanmuuttajat opiskelevat omaa kieltään ja haluavat ylläpitää sen taitoa.

Sanastoja jo 1990-luvulla

Kielikorvan vieraina ovat sanakirjantoimittajat Liban Ali Hersi ja Husein Muhammed. Liban Ali Hersi tekee somalisanakirjaa ja Husein Muhammed kurmandžisanakirjaa. Lotta Jalava ja Risto Uusikoski keskustelevat heidän kanssaan muun muassa somalin ja kurmanžin kielistä ja kielten puhujien taustoista sekä sanakirjatyön periaatteista ja käytännöistä. Keskustelussa käsitellään monia somalin- ja kurmandžinkielisiä sanoja, muun muassa sellaisia, joihin suomessa viitataan sanoilla auto, serkku ja kahvi. Lopuksi päästään pohtimaan somalin ja kurdin kielten kieliopillisia yksityiskohtia.

Husein Muhammed kertoo olleensa pitkään kielen ja kielten kanssa tekemisissä ja laatineensa jo 1990-luvulta lähtien sanastoja. ”Vuonna 1995 tein Kemin kirjastolle ensimmäisen sanalistan, joka taisi sisältää peräti kolmesataa hakusanaa. Käsin kirjoitin, ja kopioitiin kirjaston kopiokoneella muutama kappale vasta maahan tulleille.” Husein on toiminut pitkään tulkkina ja kääntäjänä, koulutukseltaan hän on juristi.

Liban Ali Hersi on lähtöisin kaksikielisestä perheestä: äiti on venäläinen ja isä somali. ”Sain kaksikielisyyden syntymälahjana. Kun tulin Suomeen, olin heti kiinnostunut sanaston tekemisestä.” Kuin tilauksesta Helsingin opetusvirastosta otettiin yhteyttä Libaniin, ja niinpä Askelia suomeen -nimisen suomen kielen oppikirjan sanasto käännettiin somaliksi 1993. ”Kirjat ovat edelleen käytössä”, kertoo Liban. Liban on toiselta ammatiltaan sosionomi, ja sitä kautta hän päätyi Helsingin yliopistoon opiskelemaan venäjää ja suomea.

Erilaiset kuulttuuriolosuhteet

Liban Ali Hersin mukaan sanakirjatyö on haastavaa, mielenkiintoista ja monipuolista. ”Teemme työtä Kotimaisten kielten keskuksessa, jossa on Suomen parhaat ammattilaiset. Kaikkiin leksikografisiin vastauksiin saamme välittömästi vastauksen.”

Myös Husein Muhammed kiittelee Kotuksen työtovereidensa tukea ja apua. Haasteita työssä tuottaa se, että suomen ja kurmandžin välille ei ole ennen tehty sanakirjoja, nyt siis tehdään pioneerityötä. ”Kulttuuriolosuhteet, joissa nämä kaksi kieltä elävät ja ovat kehittyneet, ovat kovin erilaiset”, huomauttaa Husein.

Esimerkiksi kaikkia hakusanoja ei toisella kielellä löydy, jolloin joudutaan avaamaan ja selittämään hakusanoja. Erityisen haastavaa työn kannalta on se, että sanakirja sisältää runsaasti esimerkkejä. Toisaalta juuri hyvät esimerkit auttavat sanankirjan käyttäjää ymmärtämään, mistä sanoissa on kyse.

Perussanasto ja erikoisalojen sanoja

Maahanmuuttajasanakirjojen perustana on 30 000 suomenkielistä hakusanaa. ”Suomen kielen keskeinen sanasto, jotta pystyy käyttämään peruskieltä”, määrittelee Husein. Lisäksi mukaan otetaan sellaisten erikoisalojen sanastoja, joista ajatellaan olevan erityistä hyötyä maahanmuuttajille: opetus, koulutus, terveydenhuolto, maahanmuutto, kotoutuminen ja niin edelleen.

Sanakirjatyössä tulee vastaan paljon sanoja, joita löytyy suomesta, mutta ei somalista tai kurmandžista. Ja toisinpäin. ”Tarvitaan puolin ja toisin kulttuuritulkkausta”, huomauttaa Liban.

Sanakirjoja tehtäessä voidaan ottaa huomioon myös kielten muuttuminen. Sanakirjat ovat sähköisessä muodossa, joten niihin on mahdollista lisätä uusia sanoja ja vaikuttaa vaikkapa esimerkkeihin.

Mikä se kiuas oikein on?

Tarkoituksena on tehdä maahanmuuttajille tarkoitettuja sanakirjoja. Niissä pyritään tuomaan esille myös suomalaista kulttuuria. Esimerkiksi saunasanastoa on hyvinkin paljon: sanakirjoissa selitetään kurmandžiksi tai somaliksi, mikä se kiuas oikein on.

Liban Ali Hersi on viime vuosina huomannut, että somalisanakirja kiinnostaa monia kohderyhmiä. ”Puhutaan vaikkapa kotikutoisista suomalaisista tai natiivisuomalaisista, he ovat aika kiinnostuneita”, valottaa Liban. Myös Husein vahvistaa, että monet suomalaiset ovat sanankirjan myötä kiinnostuneet myös kurdin kielistä.

Liban kertoo saaneensa usein apua sana-asioissa opiskelijoiltaan Helsingin yliopistossa. Esimerkiksi sanaa kesämökki oli vaikea kääntää somaliksi muun muassa siitä syystä, että kesämökkiä voidaan käyttää Suomessa nykyään ympärivuotisesti. Yksi opiskelija ehdotti, että teillähän on tämä maaseutu-sana, joten eikö sen voisi yhdistää mökkiin: näin saatiin somaliksi kesämökkiä vastaava sana, joka tarkoittaa suoraan suomeksi käännettynä maaseutumökkiä.

Huseinin mukaan sanakirjat kiinnostavat myös pidempään maassa olleita maahanmuuttajia. Hän näkee sanakirjat yhtenä askeleena sillä tiellä, että ”ruvettaisiin lisäämään kulttuurista kanssakäymistä Suomen ja kurdien välillä, esimerkiksi niin, että kirjallisuutta käännettäisiin jatkossa”.

Suomi lingua francana

Sekä Liban Ali Hersi että Husein Muhammed ovat panneet merkille, että suomi on eri kieliä puhuvien maahanmuuttajien luonnollinen lingua franca, yhteydenpitokieli. Huseinin mukaan ei voi automaattisesti ajatella sellaista mahdollisuutta, että tänne tulevat kurdit osaisivat englantia. Monien valtioiden alueilla asuvat kurdit osaavat yleensä äidinkielensä lisäksi lähinnä kunkin maan valtakieltä.

Sama pätee somaleihin. Libanin mukaan maahanmuuttajia tulee eri puolilta maailmaa eikä moni heistä välttämättä puhu englantia tai ainakaan halua puhua englantia. Somaliasta tulevilla maahanmuuttajilla on vaihtelua kielitaidoissa. ”Riippuu minkä ikäiseltä kysyy. Ja siirtomaavallan kielet vaikuttavat. Jos on tullut pohjoisesta, on englanti taustalla, jos on tullut etelästä, on italia taustalla.” Myös vuosikymmeniä jatkunut sisällissota on jättänyt jälkensä. Jos esimerkiksi on viettänyt pitkän ajan elämästään Kenian puolella pakolaisleirillä, osaa ehkä englantia.

Sanakirjantekijöiden kokemuksen mukaan maahanmuuttajat löytävät alun jälkeen yhteisen kielen, suomen. ”Pian yhteinen kieli on suomi, kun sitä ruvetaan omaksumaan”, vahvistaa Husein. Hänen mukaansa maahanmuuttajalle riittää, kun osaa suomea käytännöllisesti voidakseen työllistyä ja sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. ”Mulla on ollut vähän tapana sanoa, että joo kyllähän Suomessa voi englanniksi ostaa mitä tahansa, mutta ei täällä voi englanniksi mitään myydä.”

Liban korostaa maahanmuuttajaystävilleen, kuinka tärkeä on osata suomea, vaikka se ehkä niin sanottu pieni kieli onkin. ”Minä olen saanut paljon suomen kielellä: opiskellut, päässyt töihin, saanut ihmissuhteita, pitänyt hauskaa. Suomen kieli on mulle aarre.”

Yhteistä maaperää

Sanakirjantekijät vakuuttavat, että jokainen kieli on ainutlaatuinen ja jokaisesta kielestä on opittavaa. Sanakirjatyökin on jatkuva oppimista. Työssä olennaisinta on ensin ymmärtää käsiteltävänä oleva sana itse. Tärkeää on ottaa huomioon kirjoitetun kielen tai ”ideaalikielen” lisäksi puhuttu kieli, ne sanat, joita kielenpuhujat arjessaan käyttävät ja ymmärtävät.

Kiinnostavaa on havaita, että eri kielillä on myös yhteisiä juuria, yhteistä maaperää. ”Somalissakin on bussi”, naurahtaa Liban.

”Ja suomalaisten lempijuomina pidetyt kahvi ja alkoholi ovat molemmat Lähi-idästä lähtöisin”, jatkaa Husein. ”Niinkin vähäpätöiseltä kuulostava sana kuin kioski tulee iranilaisista kielistä, joihin kurdikin kuuluu. Se merkitsee siellä palatsia, on menettänyt vähän arvoaan pohjolaan asti saapuessaan.”

Haastattelun lopuksi sanakirjantekijät leikittelevät ajatuksella siitä, kumpi kielistä on helpompi: somali vai kurmandži. Somalissa on vähemmän deklinaatioita, eikä somalissa ole ”mitään turhaan”, kuten eräs opiskelija on Libanille todennut. Mutta kurmandžilla on Huseinin mukaan yksi erityinen vahvuus, jonka perusteella se vie tässä helppouskisassa voiton: ”Kurmandži on äärimmäisen helppo kieli, sitä osaavat pienet lapsetkin.”

Kärrylaukkuja ja metatietoa

Maahanmuuttajasanakirjakeskustelun jälkeen marraskuun Kielikorvassa Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Tarja Heinonen vastaa Risto Uusikosken haastattelussa kielenkäyttäjien kysymyksiin. Kysymykset käsittelevät tällä kertaa perässä vedettävän laukun nimitystä ja meta-alkuisia sanoja.

Millä nimellä siis tulisi kutsua pientä, usein perässä vedettävää laukkua tai kassia, jota esimerkiksi vanhukset käyttävät nykyään kauppakasseina? Monesti laukkujen pinnassa on ruudullinen kangas.

Tarja Heinosen mukaan kuvatun kaltaisesta kassistä käytetään ainakin nimityksiä ostoskärry ja kärrylaukku. Koska ostoskärry tarkoittaa myös isompia työnnettäviä kärryjä, käytetään joskus täsmentävää ilmausta vedettävä ostoskärry. Matkatavaroille tarkoitettuja vedettäviä laukkuja kutsutaan sen sijaan vetolaukuiksi. ”Kaikki nämä mainitut sanat ovat muuten mukana Kielitoimiston sanakirjassa, joka löytyy osoitteesta kielitoimistonsanakirja.fi”, vinkkaa Heinonen.

Toinen kysyjä ihmettelee meta-alkuisia sanoja. Hän kysyy, mistä löytyisi esimerkein varustettuja määritelmiä meta-alkuisille sanoille, sellaisille kuin metamalli, metataso, metakieli ja niin edelleen.

Heinosen mukaan hyviä lähteitä määritelmille ilman esimerkkejä ovat sivistyssanakirjat, mutta Kielitoimiston sanakirjasta voi etsiä kaikki meta-alkuiset sanat määritelmineen ja esimerkkeineen. Haku tehdään kirjoittamalla hakukenttään meta*. Sana-artikkelin metatieto lopussa on myös esimerkki käyttöyhteydestä: Päivämäärä, valotusaika ym. valokuvan metatiedot.

Lisäksi apua saa Kielikello-lehden artikkelista Metasoppaa, joka on ilmestynyt numerossa 1/2017. Silja Pirkolan kirjoittamassa jutussa kerrotaan, että meta-etuliite on vanhaa perua ja itsessäänkin monimerkityksinen.

Selväsanaisia kieliuutisia

Juontajat Lotta Jalava ja Risto Uusikoski käyvät seuraavaksi läpi ajankohtaisia kieliuutisia. Lokakuussa on valittu Kela-tärpit Vuoden selväsanaiseksi.

Selkeitä ja ymmärrettäviä ovat myös kotuslaisten äänet. Osa Kotimaisten kielten uusista verkkoteksteistä julkaistaan jatkossa ”Kuuntele Kotusta – verkkotekstejä luettuina” -sarjassa mp3-tiedostoina ja Youtubessa.

Suomi–ruotsi-suursanakirjan verkkoversioon on lisätty yli neljätuhatta uutta sana-artikkelia, esimerkiksi suppailua, vlogaamista, vegaanisuutta ja kaupunkilomaa käsittelevät artikkelit. Sanakirjassa on lisäysten myötä jo yli satatuhatta hakusanaa.

Lokakuun uudissanavlogissa käsitellään sanoja digisyrjäytetty ja ilmastovaikutus. Digisyrjäytetty-sana kääntää digisyrjäytymisen näkökulman toisinpäin: vastuu syrjäytymisestä on yksilön sijaan yhteiskunnalla. Ilmastovaikutus viittaa siihen, kuinka ihmisten elintavat vaikuttavat ilmastoon. Ilmastoon liittyy myös lokakuun kuukauden sana ilmastoahdistus eli pelko ja huoli ilmastonmuutoksesta.

Suomen kielen lautakunta on julkaissut kannanoton, jolla se haluaa kiinnittää huomiota suomen ja ruotsin kielten asemaan kohdistuvaan vakavaan uhkaan. Lautakunta pitää välttämättömänä, että valtiovalta ryhtyy pikaisesti toimiin kansallisen kielipoliittisen ohjelman laatimiseksi.

Palaute kertoo kielen tärkeydestä

Kielikorvan lopuksi erityisasiantuntijat Riitta Hyvärinen ja Minna Pyhälahti keskustelevat kielenhuoltajien saamasta palautteesta. Otetaanko kielenkäyttäjien palaute huomioon? Miten se otetaan huomioon?

Hyvärinen ja Pyhälahti korostavat, että kielenhuoltoa ei voi tehdä norsunluutornissa, kieliyhteisön ulkopuolella. Kielenhuoltokoulutuksetkaan eivät onnistu, jos kouluttajan asenne on ”Nyt hiljaa siellä: opettaja puhuu!” -tyyppinen.

Palautteet voivat konkreettisestikin vaikuttaa kielenhuollon normeihin. Aikanaan kouluttajat saivat paljon palautetta tittelien taivuttamisen vaikeudesta: pitääkö taivuttaa vai ei? Kielenhuoltajat ottivat palautteen tosissaan ja keskustelivat siitä, ja lopulta suomen kielen lautakunta linjasi asiaa niin, että rajanvedosta voidaan luopua.

Palautetta siis kannattaa antaa ja kielenhuoltajat odottavat sitä. Kotimaisten kielten keskuksen verkkopalveluissa on monia erilaisia palautteenantamisväyliä.

”Palaute osoittaa senkin, että kieli on tärkeä ihmisille. Me tarvitsemme kielenkäyttäjiä”, kiteyttävät Riitta Hyvärinen ja Minna Pyhälahti.

Teksti: Vesa Heikkinen

---