Kielistä kerrotaan kaikenlaista, myös kukkua. Vastikään kuulin tarinan suomen kielen väitetystä vaikeudesta.
Meillä on kuulemma erityisen mutkikas kieli ja tämä taas kielii siitä, että suomenkieliset ovat älykkäämpiä kuin muunkieliset, oikein järjen jättiläisiä. Vähempiälyisille, kuten maahanmuuttajille, suomi on erityisen vaikeaa.
Tämä on tietysti täyttä tuubaa ja rasistista roskaa. Kielentutkimuksen näkökulmasta kielet ovat yhtä ”helppoja” tai ”vaikeita”. Se on selvä, että jos kieliä tarkastellaan järjestelminä, niissä on rakenteellisia eroja. Esimerkiksi suomen kielen rikas sijamuotojärjestelmä voi olla joillekin muunkielisille aivan uudenlainen kokemus.
On niitä sijoja tosin muissakin kielissä. Tiede-lehden (2/2009) artikkelin mukaan maailman kielistä yhdeksän prosenttia kuuluu kategoriaan ”sijoja kymmenen tai enemmän”. Kaiken kaikkiaan artikkelissa päädytään siihen, että suomi on yhtä aikaa sekä kumma että tavis.
Tavis tai ei, kielen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät, ei vähiten se, kuinka lähellä opittava kieli on omaa äidinkieltä. Onko kyse peräti sukukielestä? Suomenkielisen on ainakin periaatteessa melko helppo oppia viroa ja vironkielisen suomea.
”Suomalaiset mielellään ajattelevat, että meillä on erityisen vaikea kieli, meidän täytyy olla jotenkin fiksumpia kuin muiden. Tieteellistä pohjaa ajatukselle ei ole”, painottaa suomea vieraskielisille opettanut ja kielen oppimista tutkinut professori Maisa Martin Ylen haastattelussa.
Suomen kielen erityinen vaikeus on siis myytti, josta jotkut haluavat syystä tai toisesta pitää kiinni. Aina syyt eivät tunnu olevan inhimillisesti ajatellen kovin kestäviä tai hyväksyttäviä.
Lainasin blogimerkintäni otsikon legendaarisen kielentutkijan Lauri Hakulisen kirjoituksesta vuodelta 1963 (kokoelmassa Toinen kielivartio. Yleisradiossa pidettyjä kielipakinoita, SKS). Hakulisen tekstillä näyttää olevan yhtä paljon ikää kuin itselläni. Tästäkin huolimatta siinä on yleispätevää viisautta:
”Eri kielten vaikeusasteen täsmällinen määritteleminen on kuitenkin peräti hankalaa, eikä sitä koskaan voitane suorittaakaan objektiivisesti. Tällöin on ennen kaikkea todettava, kenen vaikeuksista on puhe.”