Joskus kuulee huolestuneita mielipiteitä siitä, että sosiaalinen media köyhdyttää suomen kieltä ja sen ilmaisuvoimaa. Minä kuulun siihen koulukuntaan, jonka mielestä some pikemminkin elävöittää suomea ja tuo siihen uusia rekistereitä ja vivahteita. Etenkin Twitterissä kirjoittaminen vaatii kirjoittajalta myös tiivistämistä, joka kehittää kielellistä ilmaisua ja nokkeluutta.
Yhdestä asiasta olen ollut kuitenkin hieman huolissani. Hämärtääkö somekirjoittelu käsitystämme siitä, miten sanat taipuvat?
Facebookissa taivutetaan henkilönnimiä usein suosituksen vastaisesti silloin kun toinen käyttäjä merkitään eli linkitetään omaan julkaisuun. Nimi kirjoitetaan perusmuodossa ja taivutuspääte lisätään suoraan perusmuotoiseen sanavartaloon, ja astevaihtelusäännöt eivät toteudu.
Olen törmännyt esimerkiksi taivutusmuotoihin Samppan, Riikkalle tai Anttilta. Taivutuspääte lisätään perusmuotoiseen nimeen ilmeisesti siksi, että Facebook ei enää tunnista käyttäjää eikä tee nimestä linkkiä, jos toisen k:n, p:n tai t:n jättää pois.
Twitterissä sen sijaan perusmuotoisen sanavartalon ja taivutuspäätteen väliin lisätään usein kaksoispiste, yhdysmerkki tai heittomerkki silloin, kun sana halutaan merkitä aihetunnisteeksi, tähän tapaan:
”Olen järkyttynyt tästä #yliopistoisku’sta!”
”#Siivouspäivä:än osallistui satoja kaupunkilaisia.”
Voiko käydä niin, että kielenkäyttäjien mielessä alkaa hämärtyä hiljalleen se, kuuluuko sanan vartalon ja taivutuspäätteen väliin merkki vai ei? Olen nähnyt jo muutamia blogikirjoituksia, joissa esimerkiksi paikannimiä taivutettaessa on käytetty kaksoispistettä ilman sen suurempaa syytä.
Twitterissä turvallisinta on muuttaa koko tekstin rakennetta niin, että aihetunnisteeksi merkitsemänsä sanan voi kirjoittaa perusmuodossa. Aihetunnisteen voi kirjoittaa myös tviitin loppuun perusmuotoisena, jos merkkimäärä riittää.
Etunimen taivuttamiseenkaan ei onneksi tarvitse katsoa mallia Facebookista, vaan suositusten mukaiset taivutusmuodot voi tarkistaa Kotuksen vastikään julkaistusta etunimien taivutushakemistosta.