Tapaa tai olotilaa ilmaisevaan rakenteeseen, kuten olin hyvilläni, olemme pahoillamme, hän on huolissaan, kuuluu yleiskielessä omistusliite. Omistusliite viittaa tuossa rakenteessa lauseen subjektiin eli tekijään tai kokijaan, joka on hyvillään, pahoillaan, huolissaan tai vaikkapa haltioissaan.
Olin haltioissani kevätauringosta. (-ni: yksikön 1. persoonan omistusliite)
Olimme vähän päissämme ja aiheutimme häiriötä. (-mme: monikon 1. persoonan omistusliite)
Olethan vielä tajuissasi? (-si: yksikön 2. persoonan omistusliite)
Voitte kulkea täällä sukkasillanne. (-nne: monikon 2. persoonan omistusliite)
Onko Suomi nyt johonkin suuntaan rähmällään? (-än: 3. persoonan omistusliite)
He ovat ilmeisesti aivan vakavissaan. (-an: 3. persoonan omistusliite)
Kuitenkin on melko tavallista, että asiateksteissäkin näkee käytettävän huolissaan-sanan kaltaisia muotoja kaikkien persoonien yhteydessä. Käytäntö ei ole yleiskielen mukainen:
Olen tilanteesta todella huolissaan. → Yleiskielessä: huolissani
Pureskeletko joskus hermostuksissaan kynää? → Yleiskielessä: hermostuksissasi
Me olimme päätöksestä hyvillään. → Yleiskielessä: hyvillämme
Hienoa, että otatte asian vakavissaan. → Yleiskielessä: vakavissanne
Omistusliitteet: mihin omistusliite kiinnittyy? (taloni, mennessäsi, tekemänsä, huolissaan, luonteeltaan)
Omistusliite kiinnittyy erityisesti substantiiveihin (kotini), mutta myös tietynlaisiin adjektiiveihin (näköisesi), verbin nominaalimuotoihin (lähdettyämme, syödessäsi, laulavinaan, leipomanne kakku) sekä monentyyppisiin olotilaa, olemusta tms. luonnehtiviin ilmauksiin (huolissani, mielellämme; luonteeltaan, ammatiltani).