Vasta ja vihta

Kysymys: Kesien vakiopuheenaiheisiin kuuluu se, missä päin Suomea käytetään vastaa ja missä vihtaa. Mutta mistä nämä sanat ovat alkuaan lähtöisin, vai ovatko ne aivan kotoperäisiä?

Vastaus: Vasta ja vihta kuuluvat tosiaan niihin esimerkkisanoihin, joita mainitaan, kun tulee puhe suomen itä- ja länsimurteiden eroista. Tosiasiassa jako ei ole aivan näin selvä, sillä vasta on käytössä itämurteiden ohella myös laajalti länsimurteiden alueisiin kuuluvilla Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä peräpohjalaismurteiden itäosassa. Vihdan levikki ulottuu muualle länsimurteisiin.

Sanojen alkuperälle on ehdotettu erilaisia selityksiä. Sanaa vasta on pidetty pitkään vanhana venäläisenä lainasanana, mihin itämurteisiin painottuva levikki sopisikin. Lähtökohdaksi ajateltiin muinaisvenäjän häntää tarkoittavaa sanaa, joka olisi aiemmin merkinnyt ehkä vihtaa. Nykyään on kuitenkin päädytty siihen, että kyseessä on vanha laina germaaniselta taholta. Lainalähteen jatkajia nykykielissä on esimerkiksi ruotsin luutaa, huiskaa ja saunavastaa tarkoittava sana kvast.

Länsimurteisen vihdan alkuperä on toistaiseksi hämärämpi. Sen ajateltiin aiemmin olevan myös venäläistä lainaperua, vaikka sanan levikki ei tätä oletusta tukenutkaan. Lainalähtöisyyden sijaan on sittemmin ehdotettu, että vihta olisi omaperäinen ja kuuluisi ehkä samaan sanueeseen kuin hiljaista sadetta tarkoittava vihma.